TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Kirjoitan tiimoilla Kristillinen filosofia. Meillä kaikilla on henki, elämä jatkuu...

Ilmiöiden mittaamisesta

  • Talouskäyrillä myös ohjataan taloutta.
    Talouskäyrillä myös ohjataan taloutta.

 

Kirjoitin aiemmin blogikirjoituksen Mittausvirhe, joka kertoo tieteelliseen mittaamiseen liittyvistä yhteyksistä ihmiseen ja maailmaan, ihmisen aistihavaintoihin ja ihmisen mielikuvitukseen mittaamistehtävässä. Mittaaminen, kuten muutkin ihmisen aistihavainnot, ovat ihmisen tapa jäsentää omaa maailmaansa mielekkääksi. Siinä mielessä mittaaminen on siis tarpeellista ja oikeutettua. Kaikkeen tekemiseen liittyy sekä luottamusta että epäilyä. Maailmamme on luontimaailma, joten mittareita tulee aika ajoin myös tarkistaa ja rukata. Muuten mittausmenetelmästä on vaarana tulla ohjausmenetelmä.

Tämä sama lainalaisuus pätee myös taloudessa ja talouden mittaamisessa. Mittareiden tarkistus on ajankohtaista nyt, kun olemme tulleet 2000-tuhatluvulle. Tuhatluvut ihmiskunnan kehityksessä tarkoittavat ilmapiirin muuttumista, teknisen kehityksen edistymistä sekä myös filosofisen ja inhimillisen ajattelun edistymistä. Nyt tuhatluvun alkupuolella olisi hyvä tarkistaa talouden mittarit, jotta ne eivät vaaranna tulevaa talouskehitystä ja pidä sitä liian ahtaissa raameissa. Maapallolla on erilaisia alueita, joissa kehitys on erilaista sekä tasoltaan että kehitysnopeudeltaan. Talouden mittareilla on syytä sekä edistää taloutta ja talouden vakautta, että joskus myös hiivuttaa sitä.

Suomen taloudessa on pitkään ajateltu työvoittoisesti. Se on oivallinen yhteiskunnallinen ajatustapa ja filosofia myös edelleen. Meidän kuuluisi suomalaisessa taloudessa kuitenkin ottaa talouden mittaamisessa huomioon kasvanut taloudellinen toimeliaisuus maan alueella. Kasvua on tapahtunut infrastruktuurissa, liikenteessä, kulttuurissa sekä myös hoiva-aloilla. On nähtävissä, että maan talouden ja kansantalouden mittarit ovat jääneet tästä kehityksestä jälkeen. Toinen mittaamisessa huomioitava seikka on, että rahatalous oltuaan pitkään absoluuttista pelkästään metalli- ja setelirahan mukaisesti, on nykyään digitaalista rahataloutta. Tämä tuo taloudellista joustoa monilla aloilla, minkä soisi näkyvän myös talouden mittaamisessa. Kun mittareita rukataan nykyaikaisemman talouden tasolle, sillä on myös kansantaloutta elvyttävää vaikutusta.

Taloudellisessa mielessä raha on tarkoitettu pyörittämään yhteiskuntaa ja pitämään ihmiset toimeliaina ja tuottavina ihmisinä. Ihmiset nykyään ovat toimeliaita ja tuottavia, mutta talous ei vielä osaa ottaa kaikkea toimeliaisuutta huomioon. Tässä taloudellisilla toimijoilla on runsaasti tekemistä. Samoin nykyaikainen elämäntapa on laajasti hyväksytty elämäntapa tarkoittaa sitä, että meidän tulee entistä väljemmin hyväksyä rahan liikkeet talouden pyörittämisessä. Rahaa tarvitaan kaikkeen tekemiseen, jolloin pitäisi luopua asenteista, joissa raha niin voimakkaasti tuomitaan motivaattorina kuin Suomessa yleisessä katsannossa ja tiedotuksessa on vielä nykyään tapana. Moni ihminen vaikuttaa tuomitsevan rahan käyttämisen erityisesti silloin, kun itse ei ole sitä käyttämässä tai pyörittämässä. Pikkukukkaro ja pieni lompakko -mentaliteetti näyttää istuvan lujassa suomalaisissa. Rahamäärät, jotka ovat suurempia kuin oman talouden rahamäärät, herättävät voimakasta mediakohua yleensä.

Kohu, jossa hoiva-alojen laiminlyönneistä syytetään mediassa sijoittajia, on osaltaan kohua, joka Suomessa toistuvasti nousee, kun jollakin toimialalla väitetään saadun taloudellista hyötyä. Tosiasia kuitenkin on, että media vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen työpaikoilla, jolloin ihmisten motivaatio tehdä työnsä kunnolla laskee. Tämä on eräänlainen kierre, joka Suomen taloudessa on toistunut usein, vrt. esimerkiksi Nokian kännykät. Markkinoille ei enää päässyt suomalaista suunnittelua olevia laitteita, kun markkinat alkoivat niitä hylkiä.

Suomessa oli 1960-luvulla suuri televisiokampanja SUOSI SUOMALAISTA! Kampanjan hengestä tarvittaisiin henkäys myös nykytalouteemme.

Rahan sijoittamisessa on kyseessä toimialan hyväksyntä talouden osaksi. Kaikilla toimialoilla kuuluu syntyä myös voittoa enemmän tai vähemmän ja usein voitosta osa käytetään toimialan edelleen pyörittämiseen. Voitto on tarpeellinen toimialan jatkuvuuteen ja vakauteen rahataloudessa. Tämä suomalaisten kannattaisi hyväksyä myös työntekijöinä, jotta työpaikoilla ja työntekijöiden ja perheiden talouksilla myös olisi jatkuvuutta.

Rahataloudessa talouden liikkeet kuuluu hyväksyä ja talouden mittareita tulee aika ajoin myös tarkistaa.

Taustaa kirjoitukselle:

Mittausvirhe:

http://tarjakaltiomaa.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/248950-mittausvirhe

 

Hoivapalvelut huolestuttaa:

http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268621-hoivapalvelut-huolestuttaa

 

Rahoituspulan syyt ja ratkaisut

http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198381-rahoituspulan-syyt-ja-ratkaisut

 

Yhteiskunnalla kuuluu olla oikeus ja mahdollisuudet täydentää rahoituspulan syistä johtuvia rahareikiä. Jos maasta virtaa pääomaa ulos (oikeudettomasti tai muuten yhteiskunnan vastaisesti), sille pitää voida valtiontaloudessa tehdä kompensaatioerä korvaamaan maasta lähtenyttä rahaa. Ennen yhteiskuntia puolustettiin sotimalla, nykyään yhteiskuntia kuuluu puolustaa rahataloudellakin. Kuitenkin tässä ajattelussa pitää olla malttia, jossa taloutta ei horjuteta eikä toimita moraalittomasti tai hyvän ihmiselämän vastaisesti.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Noh, jo nyt rahalla mitataan liikaa asioita. Siksi esim. lapset pistetään päiväkoteihin ja vanhukset hoivakoteihin eristyksiin. Ja raha on takimmainen peruste myös maahanmuuttoasioissa, katsotaan, että sijoitus tuottaa voittoa, koska uskotaan talouden kasvavan seuraavat 40 vuotta.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Realiteetti tässä maailmassa taitaa olla, että raha ratkaisee ja motivoi ihmisiä. Kaikessa näyttää olevan rahasta kysymys. Elämänarvot saattavat olla tärkeä asia myös, mutta harvalla on työelämässä aikaa niistä keskustella. Kun rahaa käytetään oikeudenmukaisesti, siitä on hyötyä kaikille, raha ei ole paha. Asioita tietenkin pitää valvoa ja huolehtia hyvin työn teettämisestä ja työn tekemisestä.

Toimituksen poiminnat