TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Kirjoitan tiimoilla Kristillinen filosofia. Meillä kaikilla on henki, elämä jatkuu...

Tietotekniikka: some-ohjelmat arvioitavana

  • Tietokoneella yhteys muuhun maailmaan.
    Tietokoneella yhteys muuhun maailmaan.

 

Some-ohjelmat ovat nousseet keskusteluareenalla ravistelun kohteeksi. On ymmärrettävää, että rakasta ihmistä ravistellaan ja koetellaan, että onko hänestä siksi turvaksi, joksi hänet mielletään. Tämän tietävät kaikki lasten vanhemmat. Toimittajat jutuissaan ja artikkeleissaan eivät aina ymmärrä koko kuvioita, vaan ravistelussaan on makua siitä, että tuohtuneena yritetään omalla auktoriteetillaan hyökätä ilmiötä vastaan, kuten tässä tapauksessa some-ohjelmia vastaan.

Lähtökohtana keskustelussa ja artikkeleissa näyttää olevan samanlainen asenne kuin kuluttajalla on maitokauppaan. Maitokaupan pitää palvella hyvin eikä maitokauppa saa ketään vahingoittaa.

Tietotekniikka ei kuitenkaan ole maitokauppa. Ihmiseltä yksilötasolla vaatii paljon päästä asiakkuuteen ja pitää asiakkuutensa tietotekniikkaan nähden. Ihmisellä pitää olla hyvä yhteiskunnallinen tilanne ja asema, hänellä tulee olla säännölliset tulot ja hänen muutenkin tulee olla kelpo kansalainen. Jo vanheneminen tarkoittaa sitä, että joutuu luopumaan asemastaan käyttäjänä. Jos kuluttaja menettää käyttäjänä tilanteen, jossa hänellä on pääsy internetiin ja omiin tileihinsä, hänestä tulee tietotekniikkaan nähden ulkopuolinen ja käyttäjä, joka käy esimerkiksi ilmaispalvelujen kautta internetissä.

Kysymys internetistä ja someohjelmista on kysymys korkeasta teknologiasta, joka on kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä lähes kaikkien hyvän talouden omaavien maiden kansalaisille.

Toimittajat tiedottajina ovat siinä rajapinnassa, jossa he luovat tietotekniikan käyttämiselle sitä ilmapiiriä, jossa tietotekniikka parhaimmin ihmisiä palvelee. Tietotekniikkaan kuuluisi suhtautua artikkeleissa hyvin ja kunnioittavasti, koska palvelijana tietotekniikka toimii hyvin ja ihmisille hyödyllinen väline kommunikoida ja hoitaa asioitaan. Ihmisillä on taipumusta liioitella omassa valta-asemassaan muihin ihmisiin nähden.

Peruslähtökohdaltaan tietotekniikka on nimenomaan luotu tiedon jakamiseen enemmän kuin tiedon salaamiseen. Salaamiseen lähtökohdaltaan on tehty kassakaapit. Kun ihminen, yksittäinen kuluttaja, laittaa jotakin tietoa internetiin, hän siinä jo luovuttaa sen tiedon myös muiden ihmisten nähdä, eikä hän enää mitenkään voi valvoa sitä, kuka tiedon mahdollisesti näkee.

Edellä mainitun lähtökohdan näyttävät asiasta tiedottavat toimittajat ja keskustelijat unohtavan hyökätessään melko voimallisesti ohjelmistojen suunnittelijoita ja ylläpitäjiä vastaan. Ohjelmistojen suunnittelijatkaan eivät laajojen ohjelmistojen kyseessä ollessa pysty valvomaan yksittäisen kansalaisen tiedon ”salassapysymistä”. Sellaista käsitettä tietotekniikassa ei ole olemassakaan. Eikä ole ollutkaan.

Neuvoisin tietotekniikasta keskustellessa säilyttämään malttinsa keskustelussa ja yrittämään ymmärtää asian kokonaisetua ja hyötyä. Hyötyä tietotekniikasta on ennen kaikkea meille tavallisille ihmisille ja meillekin, jotka ovat tietotekniikan kannalta sisällöntuottajia. Hyötyä on siitä, että tietoa on ”helposti” saatavilla, kun sitä tarvitsee.

Ihmiset näyttävät toimivan kuin lauma, joten käytän tässä tilaisuuden ilmaista sitä huolta, mikä minua tiedon ja kirjojen ystävänä kannan: tietotekniikan ei pidä antaa siemaista sisäänsä kaikkea ihmiskuntaa koskevaa tietoa, vaan myös kirjoja tulee arvostaa ja edelleen ylläpitää aitoja kirjastoja. Kun nyt on tullut uutta tekniikka sitten Gutenbergin, myös vanhaa tekniikkaa tulee ylläpitää. Tietokoneella tietoa voidaan korjata ja muuttaa, mutta siinäkin on oma vaaransa. Rehellisyys maan perii, rehellisyys auttaa ihmisiä ymmärtämään maailmaamme ja myös sen menneisyyttä. Rehellisyyden myötä ihmiset oppivat korjaamaan menneisyyden mahdollisia virheitä ja myös nauttimaan siitä, että menneisyydessämme on myös paljon onnistumista.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kysymys internetistä ja someohjelmista on kysymys korkeasta teknologiasta, joka on kehittynyt muutamassa vuosikymmenessä lähes kaikkien hyvän talouden omaavien maiden kansalaisille."

Alkuinvestointi 300€ ja sitten se joku 10-15€/kk.

Tuo onnistuu huonollakin taloudella.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Yksinkertainen on kaunista, lausahti joku muinoin. Nykyään rakennellaan liikaa monimutkaisia juttuja, että sniistä ei selviä itsenäisesti.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ennemminkin niin, että yksinkertaisia asioita tehdään tarpeettoman monimutkaiseksi.

Se taas johtuu suurelta osin siitä, että ei ole mitään organisaatiota yhteiskunnassa kuka pitäisi kokonaispalettia hanskassa. Sen sijaan on useita organisaatioita jotka hankkii mistä sattuu kilpailuttamalla ja standardit loistaa poissaolollaan, ja juuri mikään ei sitten toimi yhteen.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Esille ottamasi on totta. Olen ihmetellyt tätä ja moittinut, että miksi erillään ja ympätään, että koituu vuosien venyminen kuten, kuten esmes Apotti.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #4

Asioita hankintaan väärin. Järkyttävän monimutkaiset kilpailutukset missä pitäisi tietää hintalappu kaikelle etukäteen.

Miksi ei kilpailuttaisi kehitystiimejä ja sitten alkaa tekemään? Kyllä se kokonaiskuva tarkentuu aika nopeasti kun aloittaa tekemisen.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #5

Samaa mieltä kommentoijan kanssa #5. Kilpailutukset näyttävät usein palvelevan nihilismiä liioittelussaan. Rahoitussektori on varmaankin kehitysalueena jopa globaalisti tultuamme 2000-luvulle. Rahan kiertäminen usein leimataan rikolliseksi, vaikka eihän raha mihinkään katoa ja sitä tarvitaan yhteiskuntaa pyörittämään.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kansainväliseksi kehittyneen ja levinneen tietotekniikan ja internetin vuoksi tarvitaan ylikansallinen (esimerkiksi YK:n alainen) organisaatio, asiantuntijaorganisaatio, toimimaan alustan rakentajien, ylläpitäjien, käyttäjien ja valtioiden koordinaatioelimenä. Tätä ehdotan aiemmassa blogikirjoituksessani Sokerivuori ja parlamentit:

http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Näitä on jo.

IETF ja W3C esimerkiksi. Lisäksi ISO, Open Group ja jonkin verran myös Ecma.

Se mitä tarvitaan on nimenomaan kansallisella tasolla toimivaa ohjausta. Ne ongelmat kun tulee nimenomaan kansallisen tason ohjauksen puutteesta.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Ohjelmistojen alustatekijöiden kuuluu siis olla näihin yhteydessä, josta tulee järjestää yhteys kansalliselle tasolle. Valistusta tietenkin tietotekniikan suhteen tarvitaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #10

"Ohjelmistojen alustatekijöiden kuuluu siis olla näihin yhteydessä, josta tulee järjestää yhteys kansalliselle tasolle."

Yritysten palkkalistoilla olevista nämä nyt muodostuukin ja mekanismi on se, että ohjelmistokehittäjät lukevat sieltä sen dokumentaation. Asia siis on siltä osin ihan hyvin kunnossa.

Kansallisella tasolla Suomessa se ohjaus on retuperällä. Tosin kuin vaikka Virossa on paljon paremmin hoidettu.

Yhdysvalloissa asia ratkottiin jo 60-luvulle siirtyessä. Siellä tehtiin pari standardia mihin velvoitettiin kaikki tietojärjestelmät mitä ostetaan julkisella rahalla.

Siinä tietotekniikassa nyt ei silleen ole valistamista että kyllä se hyvin tiedetään mutta kansallisen ohjauksen puutteet ovat ilmeisiä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #11

Niin varmaan onkin. Moni asia puhuu sen puolesta. Suomi on pieni maa, jolloin luulisi asioiden hoitamisen olevan yksiselitteistä. Suomessa kuitenkin on hajaannusta samassa määrin varmaan kuin Alkon viineissä. Kaikkea pittää olla.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Ohjelmistojen käyttäjäehdoissa usein miten on lauseke käyttäjän sisältövastuusta.

Toimituksen poiminnat