*

TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Kirjoitan tiimoilla Kristillinen filosofia. Meillä kaikilla on henki, elämä jatkuu...

Raha kiertää – pankit palveluksessa II

  • Kaikki kiertää, raha kiertää, ihmiset kiertää, maapallo kiertää.
    Kaikki kiertää, raha kiertää, ihmiset kiertää, maapallo kiertää.

 

Väitän, että raha normaalisti kiertää yhteiskunnassa. Edellisessä blogissani Pankit palveluksessa puhuttiin pankeista ja niiden tarpeellisuudesta yhteiskunnan yleisen hallittavuuden osalta. Raha voi saada turvallisen kodin pankissa.

Meidän aikanamme on raha lätäköitynyt, toisin sanoen rahaa saattaa olla suuria määriä nykyään useamman ihmisen hallussa kuin on ollut koskaan ennen. Tällainen raha maailmalla etsii turvallisia kotejaan, pankkeja, rahoituslaitoksia, paratiisisaaria. Näitä rahavaroja hallinnoi ihmiset tietokoneillaan, ihmiset, joiden hallussa rahaa on. Nämä ihmiset itse saattavat hieman syrjäytyä yhteiskunnasta, koska heidän kuuluu olla turvassa muulta maailmalta ja he luovat itselleen turvasatamia ja koteja.

Hyvä yhteiskunta tuottaa tuollaisia lätäköitä, joissa vertauksena on kukkapenkki. Kun kukkapenkkiä kastellaan laatikon alle muodostuu usein ennen pitkää lätäkkö, rahalla on samankaltaista ominaisuutta: se ei häviä yhteiskunnasta, vaan muodostaa suuria saldoja jonnekin.

Verottaja toimii niin sanottuna bad guyna, eli pahiksena. Kaikkien mielestä verottaja jahtaa näitä saldojen omistajia ja ahdistelee heitä.

Hyvä, toimiva yhteiskunta kaikesta tästä huolimatta on kaikkien etu. Koulutus, sairaanhoito, toimiva liikenne, satamat, lentoliikenne tuottaa mahdollisuuksia yritystoimintaan. Sijoittajat sijoittavat, osakesalkut paisuvat.

Kirjoitin aiemmin myös rahoituspulasta. Yhteiskunta oireilee, eli me ihmiset oireilemme rahoituspulasta. Tv-paneeleissa puhutaan, että raha ei riitä ja verottajan avulla uhkaillaan rikkaita ihmisiä.

Kovin pitkään kukaan – ei rikaskaan ihminen – jaksa elää yhteiskunnan ulkopuolella.

Rahoitusta yhteiskunta tarvitsee tietyn verran – siihen on tarkat budjettilaskelmat.

Hyvä yhteiskunta tarvitsee myös yhteiskuntaohjaavuutta. Viisaita ihmisiä, jotka eivät ole rahakiihkon vallassa, vaan ymmärtävät yhteiskuntarakenteita, ihmiselämää, opetuksen tarpeellisuutta, työn teettämisen ja tekemisen tarpeellisuutta. Tällaisia ihmisiä ovat olleet Suomessakin presidentit, pankinjohtajat, valtiomiehet jne. Tällaista ymmärtämistä tarvitaan edelleenkin.

Kukkapenkkiä ei pidä kastella liikaa, kukat mätänisivät. Yhteiskuntaa ei pidä rahoittaa liikaa, syntyy saamattomuutta ja jopa laiskuutta.

Lätäkköongelma on nykyaikana uudenlainen. On syntynyt digitaalinen rahan käsittely. Digitaalisessa rahankäsittelyssä nähdään ensimmäistä kertaa koko rahankierron – rahan kiertämisen maailmalla – problematiikka. Ihmiset ovat rahalätäköiden takana ja ihmiset haluavat pysyä yhteiskunnassa. Verottajankaan ei oikeastaan tarvitse ajaa raharikkaita ihmisiä takaa, vaan nämä kyllä palaavat rahoitusmahdollisuuksineen yhteiskunnan piiriin. Kukaan ei pidä siitä, että ahdistellaan ja ajetaan takaa, vaan ihmiset tykkäävät hyväksymisestä ja siitä, että heitä arvostetaan. Sillä tavalla rahavirrat ohjautuvat yhteiskunnissa tarpeen mukaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Edelliseen kirjoitukseesi viitaten: Meillä on juuri sen verran rahaa, kuin mitä pankinjohtaja arvioi vakuutena omaisuudestamme saavan tai tulevaisuudessa ansaitsevan + palkkasumma, joka taas riippuu...

Nyt markkinat ohjaavat rahaa sinne, missä on odotuksia ja sinne, missä vakuuksien arvot kasvavat ja minne ihmisiä paimennetaan muuttamaan... rahan perässä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Ihmisiä rahan avulla varmasti paimennetaan - joskus se on ihmisen kannalta hyväksi, mutta ei ehkä aina ole niin.

Kaikissa asioissa on ihmisen ohjaavuutta ja ohjattavuutta, niin on myös rahan suhteen.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onko mielestäsi tämä kuvaus realismia vai sitä mitä toivoisit?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Mielestäni se on sekä realismia että sitä, mitä toivon. Vakaan nykyaikaisen yhteiskunnan yksi peruspilareista on mielestäni kunnollinen ja tarkoituksenmukainen pankkitoiminta. Sitä tarvitaan edelleen.

Käyttäjän markkujhhamalainen kuva
Markku Hämäläinen

Oletko Tarja Kaltiomaa mitenkä hyvin perehtynyt siihen mitenkä pankit toimivat?

Oletko tietoinen siitä että pankkien rahoituskulut vievät meidän kansalaisten työn hedelmistä isomman osan kuin verottaja?

Suunilleen puolet kaikista tuloistamme valuu korkojen kautta pankeille, koska aivan kaikessa mitä ostamme, on rahoituskuluja.

Oletko tietoinen että kun menimme euroon, euron säännöissä kiellettiin omien keskuspankkien rahoitus valtioille, sen takia olemme nykyisin suuressa valtionvelassa, josta emme tule koskaan selviämään, vaan kaikki valtion omaisuus tulee siirtymään pankkien ja sijoittajien käsiin?

Oletko tietoinen että lähes kaikki raha maailmassa on yksityispankkien luomaa velkaa (yli 90%), ja jos se velka maksettaisiin kaikki pois, maailmaan ei käytännössä jäisi kuin setelit ja kolikot, niillä maailmaa ei voi pyörittää.

Tiesitko että tähän rahajärjestelmään olennaisena osana kuuluu talouden ylikuumenemiset, sekä sitten lamat?
Näin siksi että nousukaudella rahamäärä taloudessa kasvaa valtavasti, sekä laskukaudella supistuu, koska raha taloudesta häviää kun velkaa maksetaan pois?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Hyviä kysymyksiä kommentissa #5. Pankit ovat oleellinen osa nykyaikaista länsimaista taloutta. Muita nykyaikaisen ja nykyisen länsitalouden peruskiviä pankkilaitoksen lisäksi ovat avioliitto, roskattomuus, jätteiden hyötykäyttö, lasten yhteishuolehdinta eli koulut ja päiväkodit, vanhusten hoito, ruuan tuotanto ja kauppa.

Kaikki yhteiskunnallinen toiminta myös maksaa ja tietenkin siitä maksavat ne, jotka siitä myös hyötyvät.

Suomalaisilla on haasteena rahatalouden osalta ja muunkin yhteiskunnallisen toiminnan osalta yhteistyön haasteet mm. kansainvälisissä valtiosopimuksissa ja sitä myöten myös rahataloudessa. Voidaanhan ehkä ajatella, että osaltaan yhteiskunnallinen rahoitus on myös syömärahaa, mutta rahalla on ehkä taipumusta jäädä johonkin pyörimään (ks. lätäkköteoria). Yhteiskunnallisena rahana yhteiskuntaan tulee mm. sitä lainarahaa muitten kansakuntien hyväksymänä ja haasteena on saada se kiertoon yhteiskuntaa hyödyttämään, niin että se ei pysyvästi jää vain joidenkin yksilöiden harteille pelkästään. Yhteiskunta hyötyy ihmisten toiminnasta ja ihmiset hyötyvät yhteiskunnasta - siinäkin on kiertoa ja kiertämistä. Raha osoittaa toiminnallisuuden virtoja yhteiskunnassa.

Käyttäjän markkujhhamalainen kuva
Markku Hämäläinen Vastaus kommenttiin #6

Ongelma on siinä että meistä ihmisistä on tehty kahden kerroksen väkeä sillä että on annettu pankkitoiminta täysin yksityisiin käsiin.

Eli toinen ryhmä, pankit, luovat talouteen velkaa, velkarahaa, sekä ottavat siitä vain tilille kirjoitetusta rahasta koron, jonka me muut sitten pankeille maksamme.

Ja kun mentiin euroon, poistettiin valtioiden omien keskuspankkien rahanluonti ja rahanlainaaminen valtiolle, joka aiheutti koko velkakriisin.

Euroon meneminen aloitettiin jo 80- luvulla, vuonna -85 Suomen valtio maksoi viimeiset pienet velkansa Suomen pankille.

Sitten 80- luvun lopussa alettiin Suomeen ottamaan valtavat määrät ulkomaalaista "halpaa" lainarahaa, joka sitten suunnitellusti aiheutti n. 60 000 toimivan yrityksen konkurssin ja niiden ajamisen pankkien syliin.

Tällä toimenpiteellä pääomitettiin pankkeja, sekä saatettiin lukematon määrä yrittäjiä ikuiseen velkavankeuteen ja itsemurhiin.

Eli yksityisenä toimintana pankkitoiminta on epäeettistä, mutta nykyinen taloushan on muutenkin täysin epäeettistä, vain rikkaimpien voittoihin tähtäävää.

Kannattaa perehtyä pankkitoiminnan perusteihin vaikkapa täältä.

http://talousdemokratia.fi/?q=julkaisut

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Taloudellinen toiminta, niin myös pankkitoiminta, on ihmisten oman moraalin, rehellisyyden ja kansalaiskunnon varassa. Ei missään sanota, että pankkitoimintaa pitäisi harjoittaa ihmisiä vastaan tai muutenkaan epäeettisesti. Pankkitoiminnalla on varmasti säännöt ja lainalaisuudet, mutta on ihmisten varassa tehdä säännöistä sellaiset, että ne ovat mahdollisimman oikeudenmukaiset. Mikään toiminta tai järjestelmä ei kestä itsekseen, vaan on ihmisten toimintaa, jossa on nykyään toimijansa ja valvontaviranomaiset. Jos homma menee pieleen tai on mennyt pieleen, on luultavasti harjoitettu lahjontaa, johon on langettu.

Käyttäjän markkujhhamalainen kuva
Markku Hämäläinen

Minun vankkumaton mielipiteeni on se että meidän ihmisten moraali on hauras ja helposti hajoava.
Nykyinen kapitalismi perustuu markkinatalouteen, jossa mm. osakeyhtiölaki sanoo että yhtiön ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.

Eli yhtiön tarkoitus ei ole edes tuottaa tuotetta mitä se tuottaa, kuin ainoastaan siksi että omistajat saavat voittonsa.

Ja kun rahaa alkaa tulemaan enemmän, ja jos sen tuleminen on kiinni moraalisäännöistä, niin aina käy (ainakin 99%) niin että se moraali venyy ja lakkaa olemasta.

Sen takia kaikelle yrittämiselle pitää olla tiukat lait ja sanktiot jos se rikko lakeja.

Mutta näinhän meillä ei ole, koska pääomat määräävät hallituksia ja käskevät säätämään pääomille sopivia lakeja.

Kuten nyt esimerkiksi se euroon säädellyt säännöt, Maastrischin sopimuksessa.

Ja nykytalouden suurin ongelma on juurikin yksityispankkien luoma raha, siitä aiheutuvat velat sitten aiheuttaa muut ongelmat.

http://markkujhhamalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Ihmisten säätämiä asioita rahamaailma myös on. On totta, että jossakin rahaa liikkeelle lasketaan. Se on joskus ollut nimenomaan kuninkaallisten oikeus, mutta nykyään kuten on tullut kuultua, rahan liikkeellelaskemiseen on haettu muita keinoja. Kun rahanlaskussa on edelleen säätämisen tarvetta, pitäisi tarkkailla yhteiskunnassa sitä, että aiheutuuko ihmisille liiallisia vaikeuksia. Tämä mitä nyt on voitu nähdä, vaikuttaa siltä. Ihmiset yhdessä ratkovat ongelmat, joita on syntynyt. Olisi tärkeää motivaation, elämänhalun ja elämän laadun kannalta, että ongelmat selvitetään niin, että ihmiset eivät joudu turhaan elämään pelossa ja epävarmuudessa, vaan asiat selvitetään. Liiallisia velkoja ei pidä olla, vaan niitä pitäisi voida institutionaalistaa ja siten hoitaa järjen ja hyvän tahdon avulla. Uskon, että tämä on mahdollista.

Käyttäjän markkujhhamalainen kuva
Markku Hämäläinen Vastaus kommenttiin #10

Ei me tavalliset kansalaiset pystytä mihinkään mitään vaikuttamaan, emmekä siksi voi mitään ratkaista.

Pankkiirimafia ja talouselämän miljardöörit, he rataisevat kaiken puolestamme, sen takia ongelmia, rahan niukkuutta ja köyhyyttä riittää kaikista köyhimmällä väestön osalla.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Tavallinenkin kansalainen pystyy vaikuttamaan asioihin. Tietenkin joskus sen hahmottaminen, miten olisi hyvä ongelmia ratkoa on usein vaikeaa. Voimiensa mukaan kuitenkin jokainen kohti tulevaisuutta, tietenkin.

Toimituksen poiminnat