Pankit palveluksessa
Suomi näyttää muutamassa vuosikymmenessä kehittyneen ns. hyvinvointiyhteiskunnaksi, jota voi sanoa myös palveluyhteiskunnaksi. Jotta kehitys on ollut mahdollinen, olemme tarvinneet peruspalvelut, joita on luotu ja rakennettu itsenäisyyden ajalla, kun se on pääosin voinut olla rauhallista kehitystä. Tätä kuviota ovat rikkoneet aikoinaan sodat. Sotien jälkeen kehitys on taas voinut jatkua. Suomalaiseen infrastruktuuriin kuuluu peruspalvelut posti, pankit, apteekit, terveyskeskukset, sairaalat, tielaitos, rautatiet, nykyään myös metro. Myös kirkko on palvelijana toivottamassa suomalaisen elämään ja elämästä pois. Palveluyhteiskunta siis.
Monilla on muistikuva siitä, että pankeissa on jo lapsille tarjolla säästöpossuja, jolloin lapset oppivat tallettamaan rahaa, jolloin rahaan on ottaa, kun sitä tarvitaan. Raha on jo vanha keksintö ja pankit sekä muut rahalaitokset palvelevat ihmisiä näiden raha-asioissa. Vaikka raha on jo osittain muuttunut digitaaliseksi, pankkeja tarvitaan edelleen. Digitaalinen raha infrastruktuurin kannalta on samanlainen kuin seteli- ja kolikkorahakin: siihen tarvitaan huolellinen ja luotettava laitos, joka pitää rahasta huolta. Pankissa pitää olla tietokoneet, tietokoneiden hoitajat, systeemisuunnittelijat, ohjelmistojen ylläpitäjät, turvallisuushenkilöstö, pankinjohtajat ja pankkivirkailijat. Suuri osa aiemmin pankkivirkailijoiden ja pankinjohtajien työtehtävistä tekee nyt palvelun tarvitsija, asiakas, itse. Jotta verkkopankki toimii, kaikki nuo mainitsemani elementit ja muutkin tarvittavat toimijat tarvitaan.
Verkkopankki on mahdollinen järjestäytyneessä yhteiskunnassa, jossa ihmisiä koulutetaan niihin vaativiin työtehtäviin, joita mainitsin. Tulee olla vakaa yhteiskunta, jossa voidaan esimerkiksi tilata tietokonelaitteistoja maahan. Me olemme ihmisinä ja asiakkaina kaikki tuon asian takuumiehinä ja -naisina.
Olen verrannut yhteiskuntaa kukkapenkkiin. Kukkapenkki tarvitsee kastelua eikä sitä pidä kastella liikaa eikä liian vähän, jotta siihen istutetut kukat voisivat kukoistaa ja palvella siinä tehtävässä, joka niille on asetettu. Puhutaan kukkien tehtävistä toisessa yhteydessä. Yhteiskunnassa raha toimii veden sijaan tämän esimerkin mukaan. Yhteiskuntaa ei pidä rahoittaa liikaa eikä liian vähän, jotta se olisi hyvin toimiva yhteiskunta.
Nykyään on havaittavissa ihan normaalein aistein yhteiskuntaa tarkasteltaessa, että tietyistä toiminnoista ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta syntyy niin sanottuja rahavirtoja, joita edellä esitetyn esimerkin mukaan voitaisiin leikillisesti kutsua ”lätäköiksi”. Jos ajatellaan kasveja, lätäköitä tai käytännössä vesisaavien vettä voidaan käyttää yhteiskunnan hyväksi jatkossakin. Rahaa siis kerääntyy jonnekin.
Nykyään rahapulasta kärsivien ihmisten mielestä jotkut muut ihmiset kiusaavat köyhiä ihmisiä, eivätkä anna heille rahaa. Meillä kuitenkin Suomessa on useita niin sanottuja rahoitusinnovaatioita, jotka ohjaavat rahaa myös vähävaraisille ihmisille, mutta joista ei ole riippuvaisia vain vähävaraiset ihmiset vaan me kaikki suomalaiset. Näitä hyviä rahoitusinnovaatioita ovat kansaneläkelaitos, työeläkelaitokset, ammattiyhdistysliikkeet ja muut rahalaitokset, jotka käsittelevät kerääntyneitä rahavaroja eli esimerkkimme lätäköitä. Tämä on normaalia rahan kiertoa. Rahan kierto ja rahan peseminen on mielissämme muodostuneet pahimmaksi asiaksi maailmassa. Ihmiset ovat hyvin tuohtuneita siitä, että raha kiertää. Yhtä hyvin he voisivat tuohtua siitä, että veri kiertää elimistössä tai että vesi kiertää luonnossa. On luonnollista, että raha kiertää. Rahaa kerääntyy jonnekin, jossa se on joidenkin ihmisten vastuulla. Nämä parhaan kykynsä mukaan esimerkiksi sijoitustoiminnalla ohjaavat rahaa uudelleen yhteiskunnan hyväksi. Niin kuin luoja sateen maan hyväksi.
Pankit ja muut rahalaitokset ovat yhtä tärkeitä instituutioita kuin ne olivat seteliaikaankin, vaikka maallikosta näyttäisi, että ihmiset itse tekevät sen pankkityön. Sitä ei kuitenkaan tehdä ilmassa vaan sitä tehdään infrastruktuuriin sijoitetuilla laitteilla, ihmiset omilla tietokoneillaan ja pankit suurilla keskustietokoneillaan.
Suomessa on rahoituslaitoksia ja myös rahoitusta valvovia viranomaiselimiä. Näiden tehtävänä on valvoa rahaliikennettä ja sen kulkua. Miten tämä valvominen on mahdollista nyt digitaalisen rahan aikana. Uskon asiasta sinänsä tietämättömänä, että normaalin kirjanpidon säännöin pankkimaailmassa ja rahoituksessa edelleen toimitaan ja siten myös rahaliikenteen valvonta on mahdollista.
Kirjoitin aiemmin blogissani rahoituspulasta. Suomi ei ole riippumaton muista maista ja niiden toimijoista. Kuitenkin omassa maassamme voisi harkita uudelleen esimerkiksi rahan liikkeellelaskumahdollisuuksia silloin, kun vallitsee rahoituspula. Monet ihmiselämään ja infrastruktuuriin liittyvät asiat ovat kunnollisia ja kunnossa, mutta jos jossakin kohtaa meiltä esimerkiksi karkaa yksityisten ihmisten toimesta rahaa yhteiskunnan piiristä, meillä pitäisi olla rehellisiä ja kunnollisia keinoja paikata rahoituspulaa. Tähänkin tarvitaan pankkeja: keskuspankit ja muut pankkilaitokset, jotta raha sataa yhteiskuntaan kiertämään kuin sadevesi sataa pilvistä taivaalta.
Kommentit (0)