Alkoholirajat ja maan tavat
Mikä on sen parempi aihe näin juhannuksen aikaan blogistille kuin kirjoittaa alkoholista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Olen vakuuttunut siitä, että Suomi edelleen tarvitsee alkoholilainsäädäntönsä – kyse on siitä, että yhdessä sovitaan keskeisistä kaikkiin suomalaisiin vaikuttavista asioista. Olen 70-luvun nuori, jolloin keskiolut vapautui ja oikeastaan juomatavat siistiytyivät ja muuttuivat miedompaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsuusvaiheessa on tullut seurattua sitä edeltävää käytäntöä ja erityisesti miesten juomat olivat väkevämpiä. Soisin miedompien juomien säilyvän edelleen ruokakaupoissa.
Olemme suomalaisina vieraanvaraista kansaa samoin kuin naapurimaidemmekin ihmiset. Tarjoamme mielellämme juomia ja tupakkaa siinä missä kahvia ja pullaakin. Alkoholista puhutaan ja vitsaillaan paljon, niin minäkin teen. Aikuinen ihminen kuitenkin on jo oppinut säätelemään itse juomistaan ja tietää yleensä rajansa.
Suomessa on oma historiansa alkoholin suhteen. Kirjoista olen lukenut, että joskus jopa palkka maksettiin joko kokonaan tai osittain oluena. Meillä on pitkät juomisen perinteet.
Viime vuosina lehtijutut ulos kodeistaan heitetyistä perheistä ovat vähentyneet. Uskon tämän olevan miedompien juomien ansioita. Hauskaa iltaa voidaan viettää pitempään nautiskellen seurustelujuomia kenenkään varsinaisesti humaltuvan liikaa. Moni mielipidevaikuttaja vetoaa siihen, että lainsäädäntö alkoholin suhteen on monissa maissa vapaampaa kuin Suomessa. Niissäkin maissa ehkä hyvällä ei katsota liikaa humaltumista. Maamme itsenäisenä maana on vasta 100-vuotias. Monien eurooppalaisten juomahistoria on paljon pidempi ja niissä on valmistettu alkoholijuomia kauan. Juomakulttuuri on kypsempää. Ei voi hoitaa viinitilaa tai viininvalmistusta menestyneesti, jos ei osaa hillitä alkoholin käyttöä. Suomessa alkoholin valmistus on lähes piilotettua. Sivistynyttä alkoholikulttuuria ei ole ehtinyt syntyä. Maamme on pohjoinen maa, jossa ei luontevin elinkeino ole viininviljely ja meillä toki on hyviä olutpanimoja. Nykyiset olutpanimot tekevät hyvää mietoa olutta Ruotsin malliin.
Onko monella ihmisellä lyhyt muisti tai sitten päättäjämmekin ovat niin nuoria, etteivät muista enää ennen alkoholin miedontamista vallinneita olosuhteita. Toivoisin tutkijoiden ja toimittajien vilkaisevan niitä sanomalehtiä, joita tuolloin julkaistiin.
Marraskuussa vuonna 2013 kirjoitin tässä blogijutussani näin:
” Jos liiallinen alkoholin käyttö on perheeseen hiipimässä, kannattaa alkaa valita kaupassa asioidessaan miedompia juomia, alkoholittomia tai mietoja oluita, vichyä jne. Ihmisellä saattaa olla taipumusta siihen, että edessään on viihtymisen vuoksi lasillinen jotakin juomaa. Juoman ei tarvitse sisältää alkoholia kuitenkaan. Myös seurueessa voi nauttia alkoholittomia tai mietoja juomia.
Olen joillekin tahoille lähettänyt pyyntöä, että suomalaisissa ravintoloissa olisi erityisesti naisia varten mietoa olutta hanaoluena. Ja tietenkin myös miehiä varten. Tuolloin olutta ostaessaan ei erotu muusta seurueesta ja saa samanlaisen juoman, joka siis olisi vain miedompi. Olisiko miedolle hanaoluelle jo kaupallista kysyntää?
Juomatavoiltaan ihmiset ovat erilaisia. Kannattaa pitää kiinni omista juomisrajoitteistaan myös keski-ikäisenä. Se, että ei juo päivällä on hyvä sääntö, ja myös se, että ei juo arkena tai jokaisena arkipäivänä. Itselläni on silloin tällöin tapana nauttia ykkösolut lounaalla, se rentouttaa ja on hyvänmakuista, mutta muuta alkoholijuomaa en kaipaa päivän aikana.”
Mielestäni Suomessa pitäisi pyrkiä edelleen miedompia juomia kohti kuin väkevämpiä. Nykyinen alkoholilaki pitäisi vähintään säilyttää. Tämä on myös kansanterveyskysymys.
Jeesus siunasi leivän ja viinin.
Ilmoita asiaton viesti
→ 1/PI:
Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä Kaanaan häissä ja ne olivat melkoiset juomingit, koska laskelmieni mukaan viiniä tuli lisää 500 – 700 litraa. Tai ehkä väkeä oli kuin ylösnousemuksessa.
Joh. 2:6. Siellä oli kuusi kivistä vesiastiaa juutalaisten tapojen mukaisia pesuja varten; ne olivat parin kolmen mitan* vetoisia. [Vetomitta oli noin 40 litraa.]
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa on oma historiansa alkoholin suhteen. Kirjoista olen lukenut, että joskus jopa palkka maksettiin joko kokonaan tai osittain oluena. Meillä on pitkät juomisen perinteet.”
Minulla on ollut käsitys jonka mukaan oluen valmistaminen oli aikoinaan tapa säilöä juomaa ruokajuomaksi.
Maun takia olutta ei tarvitse juoda. On parempia ja terveellisempiä vaihtoehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista.
”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”
Ilmoita asiaton viesti
Kumma ettei Puska huomaa porttiteoriaa vastustaessaan promilleluokan nostoa kaupan valikoimiin. Onhan selvä, että kun mennään hakemaan oikeaa lonkeroa Alkosta, tarttuu mukaan myös väkevämpää. Näin ainakin, jos uskomme huumevalistusta.
Ilmoita asiaton viesti
T.K:”Aikuinen ihminen kuitenkin on jo oppinut säätelemään itse juomistaan ja tietää yleensä rajansa.”
Niin totta. Itsekin otan yleensä silloin kun otan ja rajana sitten kun sammuu. Tätä metodia noudattanut jo vuosikaudet/-kymmenet ja toimii hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
#5
Kaverini sammui aikoinaan Leningradissa kolme kertaa samana päivänä.
Suomeen sopisi hyvin kieltolaki. Siinä purkautuisi heti yksi monopoli.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. Kieltolain me tarvitsemme. Viimeksihän se toimi niin hyvin, varmasti tälläkin kerralla.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltolaki toimii loistavasti, kuten huumeiden kohdalla sen voimme huomata nykypäivänä.
Ilmoita asiaton viesti
→ 5/KN: ” ..rajana sitten kun sammuu ..”
..ja hauskaa oli, sammuin vasta viimeisten joukossa!
Ilmoita asiaton viesti
Viittasin blogijutussa suomalaisten vieraanvaraiseen luonteeseen. Ehkä on parempi, että lähikauppatarjoiluna on vain niitä mietoja juomia. On kukkarollekin parempi.
Ilmoita asiaton viesti
Viitannet omaan kukkaroosi? Minun kukkarolleni sopii paremmin tilata 3 kuukauden välein 100 litraa viiniä kotiin kuljetettuna.Omaan käyttöön, tietenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Asuin kerran rivitalossa. Naapuri vasemmalla käytti alkoholia enemmän kuin minä. Naapuri oikealla vähemmän kuin minä. Minulla kohtuukäyttäjällä on edelleen oikea suhde alkoholiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarja,
Kaikella ystävällisyydellä, kuulut siihen ryhmään näissä keskusteluissa olevia ihmisiä, jotka sekoittavat kaksi tärkeää asiaa keskenään; Oma, torjuva suhtautumisesi alkoholipitoisiin juomiin johtaa ajatuksissasi siihen, että on kaikkien etu että alkoholijuomien saatavuutta rajoitetaan. Oletan että taustana tässä päätelmäketjussa olisi alkoholin kokonaiskulutuksen lasku.
Maailmalla on useissa maissa, myös Suomessa, koetettu kieltolakeja alkoholin käytön hillitsemiseksi. Kaikki nämä kokeilut ( siis aivan kaikki ) ovat päätyneet kasvaviin alkoholin aiheuttamiin ongelmiin ja verovarojen luisumiseen salakuljettajien taskuihin.
Kaikissa yhteiskunnissa (siis aivan kaikissa ) osa ihmisistä on päihteiden väärinkäyttäjiä. He saavat tarvitsemansa päihteet riippumatta siitä, miten paljon saatavuutta on rajoitettu.
Näenkin asian niin, että pakottava sisäinen tarve jaotella ihmiset itsensä kaltaisiin, nuhteettomasti ja ”oikein” eläviin sekä heikkoihin, päihteitä käyttäviin saa näkökentän sumentumaan ja omanarvontunteen nousemaan sellaisessa mitassa, että paatoksen tarkoitus(oletus alkoholin kokonaiskulutuksen laskusta) hämärtyy täysin.
Olisi naivia ajatella, että Alkon monopoli väkevämpien alkoholijuomien jakelijana voisi jatkua enää pitkään.
Ps. Suomalaisten geenikartasta ei ole löytynyt todenteita siitä, että meillä olisi muita kansallisuuksia enemmän taipumusta alkoholismiin.
Ilmoita asiaton viesti
Alkoholilain uudistuksessa on kyse marginaalisesta 0,8 prosenttiyksikön muutoksesta ruokakaupoissa – joissa ON JO limun makuisia alkoholijuomia – myytävien alkoholijuomien maksimivahvuuteen.
97 % Euroopan unionin yli 500 miljoonasta kansalaisesta ei tarvitse LAINKAAN valtion alkoholin vähittäismyyntimonopolia alkoholihaittojen ehkäisemiseksi – eivätkä tarvitsisi suomalaisetkaan. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus kommentteihin #14 ja #15. Suomessa on nyt Suomeen hyvin sopivat alkoholilainsäädäntö ja käytäntö. Jos sitä väljennetään, mennään huonompaan suuntaan mm. perheiden hyvinvoinnin ja kansanterveyden suhteen. Emme kovin hyvin voi verrata maatamme muihin maihin. Meillä esimerkiksi nuorena kansakuntana on vielä mm. kielemme kehitys ja kehittäminen kesken. Maassamme on hyvä yhteiskuntajärjestys, mutta kulttuurimme on vielä kehittymässä oleva kulttuuri. Kohtelias puhetapa ja sujuva käytös ovat vielä tulevaisuuden asioita Suomessa. Nämä saavutamme paremmin, kun pidämme juomakulttuurimme maltillisena.
Ilmoita asiaton viesti
”Vastaus kommentteihin #14 ja #15. Suomessa on nyt Suomeen hyvin sopivat alkoholilainsäädäntö ja käytäntö.”
Onko tuolle jotain perustelujakin – esim. tällä hetkellä Suomeen tuodaan alkoholia MUUALTA enemmän kuin koskaan – ja verotulot jäävät siltä osin saamatta. 🙂
”Jos sitä väljennetään, mennään huonompaan suuntaan mm. perheiden hyvinvoinnin ja kansanterveyden suhteen.”
0,8 prosenttiyksikön muutosta on täysyin tarpeetonta ylidramatisoida. 🙂
”Emme kovin hyvin voi verrata maatamme muihin maihin. Meillä esimerkiksi nuorena kansakuntana on vielä mm. kielemme kehitys ja kehittäminen kesken. Maassamme on hyvä yhteiskuntajärjestys, mutta kulttuurimme on vielä kehittymässä oleva kulttuuri.”
Yli 45 vuotta sitten, 1.1.1969 Suomessa vapautettiin vähittäismyynnin osalta max. 4,7%:t oluet. Tämän jälkeen..
*Ihminen on käynyt kuussa
*Suomessa on jo neljäs presidentti UKK:n jälkeen
*Berliinin muuri ja DDR on lakannut olemasta
*NL on lakannut olemasta
*Suomesta on tullut EU:n jäsen
*Suomella on uusi raha
*Radio- ja tv-kanavia on n kpl
*Suomi on voittanut (mm.) jääkiekon maailmanmestaruuden – jopa kahdesti
*Ja jopa Euroviisut
”Kohtelias puhetapa ja sujuva käytös ovat vielä tulevaisuuden asioita Suomessa. Nämä saavutamme paremmin, kun pidämme juomakulttuurimme maltillisena.”
Aika outo käsitys – esimerkiksi Tanska, joka on kaikilla mittareilla ”pohjoismainen hyvinvointivaltio” ei tarvitse LAINKAAN valtion alkoholin vähittäsimyyntimonopolia, joten millähän vuosikymmenellä olisi ”aika kypsä” Suomessa edes tähän marginaaliseen muutokseen. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen toistan, rajoituksilla ei saavuteta toivottua päämäärää.
Ilmoita asiaton viesti
#17
Ruokakortit synnyttivät mustan pörssin. Suomalaiset eivät viisastu, vaikka kävisivät kuinka paljon koulua.
Ulkomailla nähdään vain ne asiat, jotka ovat huonommin kuin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kolmosoluen tuleminen kauppoihin Suomessa muistetaan yleensä ”keskioluen vapauttamisena”. 1950-luvulla syntyneenä voin näin aikuisena muistaa sen myös siirtymisenä vahvasta IV yleiskulutusoluesta miedompaan yleiskulutusolut III. Suomessa television alkuaikoina mainostettiin paljon I-olutta, mutta siitä luovuttiin sen vuoksi, koska pelättiin yleisön kokevan sen III-oluen mainostamisena.
Kuten tässä kirjoituksessa mainitsen, lehtien otsikot perheiden kokemasta väkivallasta ovat kuitenkin vähentyneet nykyisten alkoholirajojen myötä huomattavasti. Toivottavasti nykyinen laki pidetään voimassa tai rajoja jopa kiristetään vielä miedompien ruokakauppajuomien suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa nyt ei ollut päätä eikä häntää.
Keskioluen tulo kauppoihinhan on väljentänyt rajoja, koska aiemmin niistä ei saanut ostaa kuin ykkösolutta. Samoin tällä vuosituhannella on olut tullut myös kioskimyuyntiin, kauppojen aukioloajat vapautuneet y,m.
Kuitenkin kirjoitat: ”lehtien otsikot perheiden kokemasta väkivallasta ovat kuitenkin vähentyneet nykyisten alkoholirajojen myötä huomattavasti. Toivottavasti nykyinen laki pidetään voimassa tai rajoja jopa kiristetään vielä miedompien ruokakauppajuomien suuntaan.”
Siis ”nykyisten” vähemmän tiukkojen rajojen aikana perheväkivalta on vähentynyt verrattuna aiempaan!
Ilmoita asiaton viesti
Nämä nykyiset vähemmän tiukat rajat, joihin on haettu mallia Ruotsista, toimivat Suomessakin melko hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
Keskioluen vapauttamisessa ”maitokauppamyyntiin” haettiin aikoinaan mallia Ruotsista. Mutta kun siellä kiristettiin rajoja takaisin siten, että keskioluen myyminen lopetettiin maitokaupoissa ja tilalle tuli ”kakkosolut” eli ”folköl”, niin Suomi ei lähtenyt vastaavalle kiristämisen tielle. Onneksi.
Ruotsissa on myös vähemmän Systembolaget -myymälöitä väkilukuun suhteutettuna kuin Suomessa Alkoja ja niiden aukioloajat ovat jonkin verran suppeammat.
Joten ”vähemmän tiukoista rajoista” ei suinkaan ole haettu mallia Ruotsista.
Miksi emme hakisi mallia Virosta, koska eestiläisethän ovat juurikin ”veljeskansaamme” ja niin muodoin voisi hyvin kuvitella, että samat rajat soveltuisivat niin meille kuin heillekin? Miksi suomalaisten piää lihottaa Viron valtiota hakemalla sieltä juomansa (usein tosin ne omat kotimaiset, jotka sinne on ensin rahdattu vientituotteina).
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen kulttuuri on muodostettu esivanhempiemme ja maamme esikuvien niin kutsuttujen suurmiesten ja suurnaisten toimesta nimenomaan noudatellen Ruotsin mallia ja siellä jo vanhempana kulttuurialueena noudatettavia ja koeteltuja tapoja ja toimintamenettelyjä. Tämä on ollut pitkään ja on edelleenkin maallemme etuna ja hyötynä. Varovainen linja mm. alkoholipolitiikassa kannattaa säilyttää. Tällaisille palstoille ehkä kirjoittavat ihmiset, joilla on oma alkoholikäyttäytyminen hallussa, mutta julkaistessaan kirjoituksia, ihminen ottaa vastuuta myös muista ihmisistä. Uskon toki, että suomalaiset ovat hyvin käyttäytyvää kansaa, mutta vastuuntuntoisten ja vastuullisessa asemassa olevien ihmisten asiana on tehdä päätöksiä myös muitten ihmisten puolesta. Suomessa sanotaan usein, että ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Älkäämme turhaan heikentäkö niiden ihmisten asemaa, joilla ei ole vahvaa alkoholikäyttäytymistä vielä nykyään. Oma kantani pysyy sellaisena, että alkoholirajoja ei pidä Suomessa väljentää.
Ilmoita asiaton viesti
Minustakin voisimme ottaa käyttöön esimerkiksi tämän ruotsalaisen viinibaarin tavan ja toimintamenettelyn. Täällä on 32 eri viiniä avattuna, joista voi itse annostella vaikka 5 cl maisteluannoksia, baarista lunastetulla kortilla. Maistelemistani viineistä mielenkiintoisin oli Mas de Daumas Gassac Rouge -kulttiviinin vuosikerta 2015. Aivan turhan nuori vielä avattavaksi, joten voin antaa kellarissa odottavien pullojen rauhassa kypsyä muutaman vuoden.
Sen lisäksi, että itseannostelu on tietysti Suomessa laitonta, otin kahdesta viinistä maisteluannokset arvioitavaksi samalla kertaa. Sehän olisi myös kotimaassa laitonta. Alkoholipolitiikkamme järjettömyydet tosiaankin käyvät ilmi, kun käy maailmalla. Eikä tarvitse mennä kuin naapuriin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä blogikirjoituksessa tahdoin tuoda esiin kantani kaupassa myytävien alkoholia sisältävien juomien rajoituksista. Tietenkin suomalaiset mielellään yleensä puhuvat alkoholista ja myös kirjoittavat. Suomen Alkoissa on melko kattava viinivalikoima, jollaisia ei ehkä edes viininviljelymaissa näe. Saamme tänne sisäänostajien ammattitaidolla tuotettuna viiniä laidasta laitaan: on edullista viiniä ja on kallista viiniä, on kuivaa ja on makeaa, on punaista, valkoista ja roseeta. Jokaiselle jotakin. Siellä ne viinit ovat, Alkon tarkan henkilökunnan hoteissa, aikuisten ihmisten ostettavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Alkon viinivalikoima on suppea. Jopa suppeampi kuin Ruotsissa. Joka sitä laajaksi kehuu, on kuin Lapin mies hehkuttaessaan kuinka suuri kaupunki Rovaniemi on. Ulkomaailmasta ei ole silloin paljon tajua.
Ilmoita asiaton viesti
Toki Alkolla yksittäisenä organisaationa on aika monta viiniä valikoimassaan, mutta sitä pitää verrata koko maan tarjontaan, koska alkolla on monopoli. Silloin valikoima on jossain surkean ja kammottavan välimaastossa. Kommenttini laitoin koska pidit Ruotsia hyvänä esimerkkinä ja satuin istumaan viinbaarissa jossa juuri ne lainsäädäntömme älyttömyydet, joita ollaan korjaamassa, olivat niin ilmeisesti havainnoitavissa. Vahvuusrajan ja valmistustavan muutokset ovat tuon lakimuutoksen merkityksettömimmät osaset.
p.s. Osaisitko neuvoa hyvän Loiren Chenin Blancin tai Cabernet Francin Alkon valikoimasta? Molemmat siis maailman suurimman viinintuottajamaan tärkeän tuotantoalueen tyypillisiä (yleisiä) rypälelajikkeita.
Ilmoita asiaton viesti
En osaa neuvoa viinien suhteen, en juuri snobbaile juomilla. Toki sen voisi sanoa, että snobbailun sijaan voisi hakea omaa makumieltymystä omien aistien varassa. Hyvä on hyvää ja paha on liian hapanta tai liian käynyttä. Valitsen viinin lähes aina vain sen hinnan mukaan ja cruisailen valitussa hintaluokassa. Kuivia viinejä yleensä harrastan, mutta kunnon makea rusinaviinikin käy jälkiruokaviiniksi. Olen hieman ihastunut jääkaappiviinipakkauksiinkin. Toivottavasti tästä on apua.
Ilmoita asiaton viesti
Ei pätkääkään, mutta kiitos yrityksestä. Kysymiäni viinejä ei muuten ole Alkon valikoimassa ensimmäistäkään. Kaipaan niitä nimenomaan maun vuoksi, ei niiden tarvitse kalliita olla. Kunhan osoitin valikoiman kattavuutta koskeneen väitteesi päättömyyden. Jos pidät noiden viinien kaipaamista snobbailuna, en usko keskustelun jatkamisen juurikaan tuottavan kummallekaan iloa.
Ilmoita asiaton viesti
En minäkään usko, mutta snobbailua yleensä sanotaan snobbailuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä väite on jotain sellaista, joka vaatii selvittämistä. Ensinnäkin Suomessa on kymmeniä yksityisiä alkoholijuomien maahantuojia. Viinien ja muiden alkoholijuomien maahantuonnin monopoli päättyi Suomen liityttyä EU:iin – ainoastaan vähittäismyynnin monopoli jäi yli 4,7 %:n vahvuisten juomien osalta Alkolle (sittemmin tilaviinit ja sahdit ovat murentaneet osaltaan monopolin yksinvaltaa). Mutta siis maahantuojat ovat ne, jotka tuovat moninkertaisesti enemmän vaihtoehtoja Suomeen, ei Alko. Edelleen: joka uskoo, että 1 monopoli pystyy tarjoamaan suuremman valikoiman kuin 1 + n vähittäismyyntiliikettä, kannattaa muistaa edesmenneen itänaapurin valikoima tai käydä tutkimassa vähänkin suurempien päivittäistavarakauppojen oluthyllyjen valikoimaa – puhumattakaan sellaisesta vaihtoehdosta, että Suomeen tulisi myös alkoholin myyntiluvan saaneita gourmet-kauppoja, joita on vanhoissa eurooppalaisissa sivistysmaissa, alkaen Tanskasta ja Virosta. Edelleen – Suomi ei ole viinituottajamaa, joten KAIKKI viinit joudutaan tuomaan ulkomailta; laitoin tämän faktan, koska usein kuulee sanottavan, että muissa Euroopan maissa on huonommat valikoimat. Riippuu näkökulmasta: esim. Ranskasta saattaa saada elintarvikeliikkeistä huonommin vaikkapa australialaisia viinejä, koska Ranska on suuria viinimaita, eivätkä maan kansalaiset osaa edes kaivata jotain toiselta puolelta maapalloa tuotavia viinejä. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Vielä kertaalleen:rajoitukset eivät vähennä alkoholin käyttöä. Maahantuonti ja pimeä kauppa vain pysyvät korkealla tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Lähikaupat pysyvät ruokakauppoina, kun on kohtuullisuutta tavoitteleva alkoholilaki ja kaupan käynnissä sovitut rajat.
Ilmoita asiaton viesti
Eli käytännössä sinun olisi mukavampi käydä kaupassa jos siellä ei olisi nykyistä laajempaa valikoimaa alkoholipitoisia juomia. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko suomalaiset näitä tuotteita nauttivat.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä on mukavampaa käydä kaupassa, kun ruokakauppa on ruokakauppa.
Ilmoita asiaton viesti
Voit Tarja poistaa tämänkin kommentin, kuten eilisetkin, jotka eivät olleet linjassaan oman paatoksesi kanssa. Nopeasti tätä ennen kuitenkin totean, että kävi ilmi ettei sinua oikeasti kiinnosta suomalaisten terveys tai kansantalous vaan se, ettei sinun käyttämässäsi kaupassa olisi tarjolla suurempaa valikoimaa alkoholijuomia kuin tällä hetkellä. Kaupassa on silloin mukavampi käydä. Sinua ei hetkauta se osa suomalaisia, joka selkä vääränä kärrää juomiaan virosta tai mitkään muutkaan asiat, joilla oikeasti on vaikutusta kokonaiskulutukseen Suomessa. Pää puskaan, kyllä se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Valitsen toki itse kuten muutkin suomalaiset, mikä minua kiinnostaa. Kun sanon, että kansanterveys on tärkeä motiivi, niin toki tarkoitan sitä. Kun oma lähikauppa on kunnollinen, on tietenkin syytä olettaa, että muutkin lähikaupat ovat kunnollisia.
Onko kommentoija #30 koskaan lukenut hölmöläistarinoita. Ne kertovat monesta suomalaistouhusta huumoripitoisesti kuten alkoholijuomien viemisestä Viroon, josta suomalaiset sitä hakevat. Kyllä maksa jossakin vaiheessa paukkuu ja sinne menee taas uudet noutajat. Tämäkin ilmiö kansanterveysnäkökulmasta on melko surullinen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ne kertovat monesta suomalaistouhusta huumoripitoisesti kuten alkoholijuomien viemisestä Viroon, josta suomalaiset sitä hakevat.”
Tuo hölmöläisyys loppuisi vain sitä kautta, että Suomen hinnat pudotettaisiin juomien kohdalla mahdollisimman lähelle Viron hintoja, jolloin varsinaisia hamstrausmatkoja ei ainakaan enää sinne tehtäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Holmöläisyydestä luopuminen olisi oman terveyden kunnioittaminen. Kun juo kohtuudella, ei tarvitsisi hamstrata alkoholia sen hinnan mukaan. Ihmisen talous pysyy pitkällä aikajänteellä parempana, kun ei ala alkoholin suurkuluttajaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Iloitsen, Tarja, mielipiteestäsi sekä perusteluistasi. Itse kuitenkin näen asian lähes täysin päinvastoin.
En ole ikinä polttanut tupakkaa, mutta täysin huolettomasti maitokauppani käynyt, jopa tupakan hajuisten ihmisten jonotellessa kassalla edellä ja perässä. Muiden tupakointi ei ole koskaan nostanut mieleeni, että saattaisin tarvita tupakointia itselleni. On naurettavaa, että Suomen valtio hallinnoi aikuisten kansalaisten alkoholinkin käyttöä.
Olen asunut vuosia poissa Suomesta; asumissani maissa on ollut: 1) vapaa alkoholi; 2)alhaiset hinnat. Näissä, lähinnä eurooppalaisissa, maissa kansanterveyttä ei ole koettu uhkaksi, vaikka 5-vuotias lapsi lähetettäisiin täytättämään kolmen litran viinipullo lähiravintolan ovelta.
Jaan jossakin määrin Timo Huhtalan mielen maisemaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisella mielipiteensä. Toisaalta Suomen kehitys 100-vuotiaaksi valtioksi on lähtenyt ihan eri pohjalta kuin ovat eteläiset tuhatvuotiset kulttuurit. Suomessa on mielenmaisemaamme täyttämässä sellaisetkin elokuvat kuin Seitsemän surmanluotia. Pohjoiset olosuhteet luovat alustaa synkille luonteille ja maisemille. Nyt miedommat juomat ovat olleet ihmisillä helposti saatavilla muutaman vuosikymmenen ajan, mikä on auttanut ihmisiä totuttelussa parempiin juomatapoihin. Ei ehkä vielä olla siinä vaiheessa, että pienin haitoin tilannetta voitaisiin muuttaa. Muutenkin säästäisin suomalaislapset siltä, että heitä lähetettäisiin ostamaan aikuisille juomia.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi ihan kohtuullista, että tuo suomalaisiin kohdistettu alkoholirasistinen näkemys olisi jotenkin tieteellisestikin perusteltua. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Toki se on. Ihmiskunnan historiassa on ollut etelässäkin niin sanottuja häirikköjoukkioita, joita on sanottu varmaan historiankirjoissakin mm. hunneiksi. Jo vanhassa maailmassakin oli örkkejä, jotka olivat varsinaisia riiviöitä ja häiriköitä. Suomalaiset ovat rauhallista kansaa, mutta on ollut jo arkeologisia tieteellisiä artikkeleita siitä, että nämä ennen häirikköjoukkiot olisivat muuttaneet aikojen saatossa pohjoiseen. Tälle ihmistyypille rauhallisen elämäntavan oppiminen on tärkeää, jolloin alkoholin käyttöä ei pitäisi lietsoa. On varmaankin myös tieteellistä antropologista näyttöä siitä, että suomalaisten perhe-elämä on keskioluen myötä rauhoittunut entiseen nelosolueen verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
”Toki se on. Ihmiskunnan historiassa on ollut etelässäkin niin sanottuja häirikköjoukkioita, joita on sanottu varmaan historiankirjoissakin mm. hunneiksi.”
Hunnit asuivat aikoinaan nykyisen Unkarin alueella, ja vaikka levittivätkin kauhua n. 1500 vuotta sitten, ei niiden yhdistäminen Suomen kansaan v. 2017 ole mitenkään realistista kulttuurisesti. 🙂
”Jo vanhassa maailmassakin oli örkkejä, jotka olivat varsinaisia riiviöitä ja häiriköitä.”
Faktaa vai fiktiotanne. 🙂
”Suomalaiset ovat rauhallista kansaa, mutta on ollut jo arkeologisia tieteellisiä artikkeleita siitä, että nämä ennen häirikköjoukkiot olisivat muuttaneet aikojen saatossa pohjoiseen.”
Odotan siis linkkejänne, että nämä olisivat kulttuurisesti verrattavissa meihin nykysuomalaisiin. 🙂
”Tälle ihmistyypille rauhallisen elämäntavan oppiminen on tärkeää, jolloin alkoholin käyttöä ei pitäisi lietsoa.”
Kieltolaki oli se, joka tuhosi alkoholikulttuuria vuosikymmeniksi Suomessa. 🙂
”On varmaankin myös tieteellistä antropologista näyttöä siitä, että suomalaisten perhe-elämä on keskioluen myötä rauhoittunut entiseen nelosolueen verrattuna.”
Se kuulostaa jo paremmalta, ja nyt on korkea aika alkaa murtamaan 4,7 %:n ”Berliinin muuria” – suomalaiset eivät ole sen kummallisempia ”örkkejä” kuin muuallakaan Euroopassa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttini #39 teorian olen esittänyt kirjoissani Kristillinen filosofia Ihmisen henkinen jatkumo, jossa ihmisen henkisyydestä – elämän ja kuoleman kysymyksistä – kirjoitetaan rauhallisesti ja kunnioittavasti kristillisyyden sateenvarjon alla. Kirjat Kristillinen filosofia Tarja Kaltiomaa on julkaistu sähkökirjoina (e-kirjoina) Elisa Kirjassa vuonna 2013.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus kommenttiin #43: tämä kyseessä oleva blogikirjoitus ei käsittele kieltolakia eikä myöskään alkoholin liikakäyttöä sinänsä, vaan toivomusta, että ruokakauppojen alkoholirajat pidetään entisellään.
Ilmoita asiaton viesti
Kansan tahto on hallitusvallan perusta. 🙂
”Tutkimus: Enemmistö suomalaisista sallii A-oluen ja mietojen viinien myynnin ruokakaupoissa
28.04.2017
Enemmistö suomalaisista katsoo, että A-olutta ja mietoja viinejä tulisi voida ostaa elintarvikeliikkeistä. TNS Gallupin huhtikuussa 2017 tekemä haastattelututkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä alkoholijuomien myynnistä.
Suomalaiset suhtautuvat selvästi aiempaa myönteisemmin A-oluen eli nelosoluen myynnin vapauttamiseen. 57 % vastanneista katsoi, että A-olutta voidaan myydä vähintään viranomaisen myyntiluvan saaneissa elintarvikeliikkeissä. Vuonna 2016 tällä kannalla oli 50 % suomalaisista. Yli puolet (56 %) heistä sallisi myös mietojen viinien myynnin elintarvikeliikkeissä. Kannatus on pysynyt samana kuin vuonna 2016.
Keskiolutta ei haluta siirtää Alkoon. 88 % suomalaisista katsoo, että keskiolutta pitää voida ostaa elintarvikeliikkeistä. Alkoon keskioluen siirtäisi vain 6 % vastaajista. Suomalaisten näkemys keskioluen myynnistä on pysynyt vakaana useita vuosia.”
Ilmoita asiaton viesti
Virallisessa hallintojärjestelmässä ei ole mukana gallup-tutkimuspäätösvalta. Kansanedustajan tulee voida käyttää omaa harkintaa päätöksenteossaan (muistaakseni perustuslaki pykälä 29§). Nykyään hallintovaltaa näyttää käyttävän media?
Ilmoita asiaton viesti
Ei media käytä mitään hallintovaltaa. 🙂
Harkintaa on käytetty jo vuosia alkoholilain uudistuksessa, ja nyt tulisi edetä maltillisesti – ilman että vedotaan joihinkin historiallisiin satuihin ja tarinoihin. 🙂
Ilmoita asiaton viesti