*

TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Kirjoitan tiimoilla Kristillinen filosofia. Meillä kaikilla on henki, elämä jatkuu...

Finanssipolitiikan juurilla

  • Taloudelliset lainalaisuudet voivat olla pitkäkestoisia.
    Taloudelliset lainalaisuudet voivat olla pitkäkestoisia.

 

Olen joskus some-kommenteissani verrannut maan taloutta kukkapenkkiin. Yhteiskunta on rahoituksen suhteen kuin kukkapenkki veden suhteen. Kukkapenkkiä ei saa kastella liikaa, mutta ei liian vähänkään. Yhteiskunta mätänee, jos rahaa on liikaa liikkeellä ja kuihtuu, jos rahaa on liikkeellä liian vähän. Nykyaikainen länsimainen yhteiskunta ja yhteiskuntatalous on monimuotoinen ja se lähinnä perustuu kehitykselle, mikä sillä historiassa on ollut. Tästä kerron lisää blogikirjoituksessani Talousteoria yhteiskunnan mukaan (2016)

http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213376-talousteoria-yhteiskunnan-mukaan

 

Yhteiskunnan tilaa rahoituksen suhteen seurataan ja seurantavälineitä tulee aika ajoin tarkistaa, ovatko ne ajanmukaiset. Jos joskus on tehty jokin tietty tapa seurata yhteiskunnallisia barometreja, tulee nyt pohtia palveleeko seuranta edelleen, vai onko sitä syytä uudistaa.

 

Monen länsimaan talouspoliittinen tilanne on muuttunut muun muassa sen vuoksi, että tuotantoa on siirretty itään. Halvemman työvoiman maissa valmistetaan länsimaita varten tavaroita, joiden osalta tulee tarkkailla niiden tarpeellisuutta. Uutta talouspolitiikassa tulee olemaan myös materiaalikierrätys, jossa materian louhinnan sijaan tuotetaan syntyneistä jätteistä teollisesti uutta materiaalia tavaroiden valmistusta varten. Työvoimaa edelleen tarvitaan, mutta on havaittavissa oireita siitä, että työvoiman tarve paikoitellen on vähentynyt tai muuttunut.

 

Rahoitusalalla tarvitaan uusia innovaatioita. Suomessa on tuotettu useita rahoitusinnovaatioita ja -järjestelmiä, joilla yhteiskunnan rahanliikkeitä ja -kiertoa on tasoitettu, jolloin yhteiskuntarauha on pysynyt pitkään melko hyvänä. Tällaisia rahoitusinnovaatioita ovat kansaneläkelaitos (Kela), työeläkelaitokset, vakuutuslaitokset, ammattiyhdistysliike ja muut yhteiskuntaa rahoittavat laitokset. Näiden lisäksi voidaan hyödyntää rahoitusteknisesti jo luotuja teknillisiä ratkaisuja esimerkiksi tuottamalla kansalaispalkkajärjestelmä. Kansalaispalkka paikkaa työvoiman vähentymisestä johtuvaa toimeliaisuuden vähenemistä ja oikeastaan pitkällä tähtäyksellä todennäköisesti lisää ihmisten toimeliaisuutta yhteiskunnassa. Olen kirjoittanut kansalaispalkka koskevia perusteluita kirjoituksessa Miten raha pyörii Euroopassa? (2014)

http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159284-miten-raha-pyorii-euroopassa

 

Moni asia julkisessa tiedonvälityksessä kielii nykyään Suomessa rahoituspulasta. Yhteiskunnassa ei ole riittävästi rahaa liikkeellä. Monet ihmiset ovat innovatiivisiä ja kehitteillä on moni luovia ratkaisuja toimeliaisuuden hyväksi, mutta rahoitus niiden osalta on liian tiukassa. Kirjoitin rahoituspulasta blogissa Rahoituspulan syyt ja ratkaisut (2015)

http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198381-rahoituspulan-syyt-ja-ratkaisut

Länsimainen talous ja yhteiskuntamalli on laadittu huolella. Kaikki tarvittavat rakenteet hyvään yhteiskunnalliseen toimivuuteen on jo tehty. Näyttää kuitenkin päällisin puolin tarkasteltuna, että puuttuisi hyvää tahtoa toimia hyvin yhteiskunnan eteen. Näköalattomuutta esiintyy. Ihmisellä on taipumusta masentua näköalattomuuden edessä, kenellä tahansa. Vaikka länsimainen talousajattelu pohjautuu kristillisyyteen ja lähimmäisestä välittämiseen, tällä hetkellä näyttää siltä, kuin olisimme talousajattelussa pohjattoman kuilun edessä. Vallalla on paljon sellaista ajattelua, että minun jälkeeni ei mitään. Suosittelen lukemaan kirjani Kristillinen filosofia näköalapuutteen korjaamiseksi. Saattaa olla yllättävää se ajatus, että itse me tänne aina palaamme. Kuin huomaamattamme liu’umme takaisin velvollisuuksiemme ääreen aikuisiässä. Lakimiehistä tulee lakimiehiä ja -naisia, puusepistä puuseppiä, maalareista maalareita. Me samat ihmiset. Paljon on kuitenkin tapahtunut siitä, kun asiaa on viimeksi pohdittu noin 1940-luvulla. Sen jälkeen on syntynyt paljon uusia ammatteja ja taloudellista toimeliaisuutta, mikä pitää yhteiskunnan pyörimässä. Myös tietokoneistuminen on tapahtunut vasta nykyaikana.

Nykyinen taloudenpito näyttää hieman napapaitapolitiikalta. Jo tietokoneiden käyttöön ottaminen tarkoittaa, että rahaa pitää yhteiskunnassa olla enemmän liikkeellä kuin ennen. Tämä taas tarkoittaa, että uusia keinoja keskuspankeilla tulee olla rahan liikkeelle laskemiseksi. Rahoitusalalla tietokoneista on myös paljon hyötyä ja vasta tietokoneet mahdollistavat mm. kansalaispalkan rahoitusinnovaationa.

 

Myös kirjoitus Rahaa ja rahapolitiikkaa (2015) sisältää kirjoitusta rahoitusalan tiimoilta.

http://tarjakaltiomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197601-rahaa-ja-rahapolitiikkaa

 

Rahoituspulasta vastuuhenkilöille kertoo se ”oireilu”, mitä muun muassa toimittajat tuottavat. Monet toimittajat vaikuttavat vihaisilta niitä ihmisiä kohtaan, joiden he arvelevat tienaavan enemmän kuin he itse. Ihmisiä, joilla voisi olla rahoituspolitiikkaan vaikutusta, vihataan ja heitä on Suomesta jopa karkotettu. Verotusta pidetään uhkana ja sillä myös uhkaillaan pääomia omistavia. Verotus on yksi tärkeimpiä länsimaisen talouden rahoitusinnovaatioita, jolla on ollut yhteiskuntaa rakentava voima. Verotus luo ihmisille uskoa siihen, että moniin yhteiskunnallisiin palveluihin on rahaa käytettävissä ja että he sitä myöten itse osallistuvat omalla taloudellisella panoksellaan yhteiskunnan pyörittämiseen. Näin on asian laita ja tämä on myös tärkeä asia säilyttää jatkossakin uusiakin rahoitusinnovaatioita rakennettaessa. Nykyään Suomessa vaikuttaa olevan tilanne, jossa monet uudistuskohteet odottavat rahoitusta ja että poliitikot näyttävätkin löytävän riittävästi rahaa kohteisiin. Tähän on liikkumavaraa tuomassa kansainvälinen lainoituspolitiikka, jossa valtio ottaa lainaa rahoittaakseen perustoimintoja. Yhteiskunnallisena uhkana vaikuttaa olevan se, että onko maalla varaa maksaa takaisin velkansa. (Takaisin?). Uskon, että eri maille lainoitusjärjestelmä voi toimia hyvin, ja että siihen löytyy keskuspankkien avulla järkeviä rahoitusinnovaatioita mm. rahoituspääomien kierrättämisellä. On selvää, että Euroopan Unioni yksittäisiä maita suurempana talousalueena pystyy keskuspankkien avulla järjestämään valtioiden rahoitusasioita ja rahoituksen liikkumavaraa hyödyksi unionin maille.

 

Yksinkertainen esimerkki kertoo siitä, että yhteiskunta mitattuna toimeliaisuudellaan tarvitsee rahoitusta toimeliaisuuden mukaan. Tätä kuitenkin tulee huolellisesti valvoa vastuullisten yhteiskuntapoliitikkojen ja päättäjien. Kaikki toimeliaisuus pelkän toimeliaisuuden vuoksi ei tietenkään ole suotavaa. Kirjoissani tästä lisää. Esimerkki: 1500-luvun Euroopassa oli paljon vähemmän rahaa liikkeellä kuin nykyään. Rahoitus pitää siis suoda ajankohdan mukaan. Feodaaliyhteiskunnassa ylimykset löivät rahaa omiin tarpeisiinsa. Yhteiskunta oltiin rakentamassa ja nyt on toiminnassa yhteiskunta, johon miljoonat ihmiset ovat melko tyytyväisiä. Rahoitus pitää järjestää kohdalleen nykyisessä mallissa. On luultavaa, että koko niin sanottu eurooppalainen rahoituskriisi, joka on edelleen ehkä meneillään, ratkaistaisiin vain laskemalla liikkeelle rahaa kohtuullista kansalaispalkkaa varten kussakin Euroopan maassa. Tähän vain täytyy päättäjätasolla löytyä hyvä symmetria koko länsimaisen talouden kohdalla ja siten, että ratkaisut ovat balanssissa myös maailmantalouden osalta. Länsimaiden tulee säilyttää johtava asemaa globaalissa taloudenpidossa, tähän on monia syitä olemassa ja myös kansainvälistä tilausta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Finanssipolitiikka vertaillaan usein luonnonilmiöihin,esim. sairauteen tai tulipaloon.
Mutta usein sellainen metafoora johtaa harhaan: Yhteiskunnan taloutta ei toimi luonnonlakien voimalla, vaan ihmisten toiminnan määräämänä. Tulos ei ehkä ole kenenkään tahdon mukainen.
Kukkapenkkissäsi kasvaa todellisia kukkia. Raha on oikeesti olemassa vain korviemme välissä. Se on ollut kätevä velkasuhteesta informaatiota kantava merkki, vaihdon väline eri muodoissaan. Tarvitaanko enää sellaista välinettä nykyisenä it-aikana kun informaatio välittyy salamannopeasti maapallon toiselle puolelle.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Mielestäni rahaa ja rahapolitiikkaa edelleen tarvitaan yhteiskunnan ohjaavuuteen ja vaihdantavälineenä. Raha periaatteessa on sopimusväline, nykyään usein jo digitaalinen, mutta aikoinaan paperiseteli, tiettyjen lainalaisuuksien mukainen sopimuspaperi. Onhan se totta, että länsimainen talous ja globaalitalous on uusien asioiden äärellä digitalouden valtaessa alaa, mutta uskon asioiden hoidon sujuvan paremmin, kun se pohjataan jo voimassa oleviin ratkaisuihin. Kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen.

Yksityistalous, joka ei leikillisistä sanonnoista huolimatta ole finanssipolitiikkaa, toimii hyvin, kun kullakin ihmisellä on omaan taloudenpitoon liittyvät rehelliset raha-asiansa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kuvittele miten valtavan kalliiksi paisuneen rahahimmelin pyörittäminen tulee. Sehän on globaali kupla, velka velan päällä ja ristiin rastiin moninkertaisesti varoihin nähden.
Oletko ajatellut mitä tapahtuu kun raha romahtaa pilvilinnoistaan?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Mikään muu asia ei ihmistä kismitä ja vihastuta yhtä paljon kuin rahan puute tai vaikeudet hoitaa omia raha-asioitaan. Yksityisten ihmisten raha-asiat ovat tavallaan perusta, joka pitää finanssibusineksessä pitää kohdallaan ja mahdollisimman vakaana.

Pääomiin perustuvassa länsitaloudessa pääomiin on totuttu ja niitä tarvitaan vähänkin isompiin taloudellisiin hankkeisiin. Myös valtioiden taloudet pyörivät suurten pääomien voimalla.

Yksi avainkysymyksistä on tässä: yhteiskunta toimii nykyään osittain vajaarahoitteisena. Tästä johtuu, että yksityisten pääomien omistajat kokevat omaisuutensa olevan uhattuna, kun verotusastetta pyritään koko ajan nostamaan. Ihmiset siis reagoivat talousasioissa pelolla ja kielteisyydellä. Hyvästä syystä kuitenkin.

Ratkaisuna voisi olla, että keskuspankkitasolla sovitaan rahoitettavan yhteiskuntaa (syömärahalla), niin että tarvittaviin välttämättömiin toimintoihin sijoitetaan rahaa. Raha kiertää yhteiskunnassa, mutta kun ihmisten ei tarvitsisi kansalaispalkan takia olla liian peloissaan perustoimeentulostaan, alkaisi vähitellen myös yksityissijoittajia näkyä enemmän taloudellisessa toiminnassa. Sanoisin hyvästä syystä tällaista keskuspankkirahaa institutionaaliseksi rahaksi. Sitä on myös valtioiden lainoitukset, mutta tässä kohtaa ei pitäisi olla kiristystä, vaan pitää katsoa rahoitustarvetta. Raha ja rahaan liittyvät sopimukset toimivat parhaiten, kun katsotaan molempien osapuolten hyötyvän.

Yleensäkin rahoitussektorin osalta tarvitaan oivallusta ja uusia innovaatioita. Johtavana talousveturina lännen tulee olla uudistajana ja suunnan näyttäjänä. Talouden perusteet ovat yhteiskunnan toimivuudessa ja myös hyvää elämänlaatua tuottavassa kulttuurissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #6

Innovaatioita tarvitaan; miten yhteiskunta toimii rekisteröimällä transaktiot suoraan. Toimeentuloon ei tietenkään mitään raha tarvittaisi, riittää kun saisi tarpeellisen.
Minä lasken kustannukset todellisina arvoina, kulutettuina ja tuhottuina luonnonvaroina. Millä resursseilla tulevat sukupolvet tulevat toimeen? Kun kaikki viljelymaatkin on myrkytetty ja imetty ravinteista tyhjiin...
Yhteiskunnat pärjäävät rahattakin.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #7

Minuakin surettaa lyhytnäköinen toiminta, mutta luonnossa on jonkin verran myös korjaavaa voimaa. On nähty, että vesialueet puhdistuvat, kun saasteiden syytäminen vähenee tai lakkaa. On erittäin suuri virhe myrkyttää pölyttäjiä. Hyönteiset ovat osa ekosysteemiä ja niiden kanssa pitäisi tulla ihmisenkin toimeen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kannattaa katsoa tämä lyhyt videoklippi, jossa käsitellään tämän blogikirjoituksen aihetta: RSA ANIMATE: Crises of Capitalism

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Katsoin videopätkän. Se oli hienosti tehty yhteenveto rahan liikkeistä maailmassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niinpä, ja näitä bonusrahamiljardöörejäkin ja muita rahanpyörittäjiä yhteiskunta joutuu elättämään.
Ei ole mikään ihmisoikeus saada kaikki mitä mieli tekee, jos vaan rahaa riittää.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #8

On poliittinen valinta, kumpaa priorisoidaan: rikkaitten ihmisten oikeutta rikastua rajattomasti, vai köyhimpien ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä.

Nykyään vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä kuolee maailmassa nälkään vain siksi, että ruokaa ei jaeta tarpeen mukaan, vaan se myydään eniten tarjoavalle. Ruokaa kyllä olisi/on tarpeeksi kaikkien ravitsemiseksi, mutta -- kuten sanottu -- voiton maksimoimista priorisoidaan enemmän kuin ihmishenkiä.

Tätä nykysysteemiä kutsutaan vapaudeksi, ja ei liene ylivoimaisen vaikeaa löytää vastausta, jos kysytään kenen näkökulmasta katsottuna se on vapautta.

Medioissa asiat tavallisesti esitetään objektiivisina totuuksina, vaikka useimmiten ne ovat oikeasti jonkin tietyn tahon näkökulma.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #9

Ketkä tarvitsevat köyhyyttä?
Näin äsken fb:ssä videon mutta en tiedä miten linkata tänne.
Löytyy osoitteesta @garytvcom Best Video You Will Ever See.
Kertoo mapallon tilanteesta.
Mitä varten politiikot laidasta laitaan uskovat talouskasvun ja kilpailun siunauksellisuuteen?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #10

Kommenttiin voi laittaa linkin kirjoittamalla näin (paitsi että kirjoita hakasulkeiden ([]) sijasta kulmasulkeet (<>); tässä minun piti käyttää jotain muuta merkkiä kulmasulkeiden sijasta, koska muuten tuo formaatti ei olisi näkynyt):

[a href="http://www.linkinosoite.com"]Linkin nimi niin kuin haluat sen näkyvän kommentissa[/a]

Kun hakasulkeiden tilalle laitetaan kulmasulkeet, niin se näyttää tältä:
Linkin nimi niin kuin haluat sen näkyvän kommentissa

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Kiitos neuvosta, laitan talteen. Tässä tapauksessa kuitenkaan en löytänyt mitään pelkästään kyseiseen videoon viittaava linkkiä.
Se osoite on joku ryhmä johon pitää rekisteröityä.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #9

Ihmisiä on moneen lähtöön, mutta on mahdollista priorisoida kansalaispalkka niissä maissa, joissa toimii maatalous ja ruuan tuotanto. Maatalouteen kuuluu ihmisten osaamisen ja voimien mukaan osallistua. Maatalouden alallakin ehkä on mahdollista tehdä uusia innovointeja, kuten osuustoiminta tai osakeomistaminen. Miksi rikkaita ihmisiäkään pitää vihata. Joskus pääomilla saadaan aikaan hyviä asioita koko yhteiskuntaa silmällä pitäen, vastuullisilla ihmisillä tulee olla varallisuutta toteuttaa hankkeita. Nykyään on jo myös yhteiskunnallisesti toteutettavia hankkeita, mutta niissäkin lienee myös omistajavastuullisia.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #13

"Miksi rikkaita ihmisiäkään pitää vihata."

Ei ihmisiä pidäkään vihata, olivatpa rikkaita tai köyhiä, vaan pelkästään pitää toimia paremman maailman puolesta.

Esimerkiksi kapitalismia vastaan taisteleminen ei tarkoita kapitalisteja vastaan taistelemista, vaan sellaisen yhteiskunnan puolesta taistelemista, jossa ei sellaista roolia kuin "kapitalisti" ole olemassakaan.

Kyseessä on tosiaan vain yhteiskunnallinen rooli, eikä kyseisen roolin haltijan persoonaan kiinteästi kuuluva ominaisuus. Eikä näytelmästä poisteta roolia sillä, että poistetaan roolin näyttelijä, vaan sillä, että kirjoitetaan koko näytelmän käsikirjoitus uusiksi.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #15

Erilaisia yhteiskuntamalleja on ollut maailman sivu. Ei ehkä voida kuitenkaan kokonaan sivuuttaa sitäkään, että omistaminen tuo vastuullisuutta ja huolehdintaa yhteiskuntaan. Tasapäistämismalli ei toiminut taloudellisena järjestelmänä. Tietenkin kohtuullisuutta pitää vaalia, mutta pääomien kertymisestäkin on ollut paljon hyötyä nykyisen yhteiskuntamallin kehittämisessä. Ihminen ehkä on onnellisempi, kun ei ole liikaa vastuuta, mutta kun on vastuuta, pitää olla myös varallisuutta hoitaa vastuutaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Ei rahalla voi korvata oikeus osallistua yhteiskunnan ylläpitoon työllään.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #17

Varmasti ihmiset keksivät työn tekemistä, jopa kotitalouden ylläpito on työtä. Ennen vanhaan puiden pilkkomistakin pidettiin työnä.

Mitä sanotaan siihen, että moni ihminen tekee palkatonta työtä. Ei ole vielä kehitetty rahoitusinnovaatiota, joka kattaisi omaehtoisen työn - esimerkiksi tällaisen blogikirjoitustyön?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Ennen saikin kirjoittamisesta palkkiota, nyt sisällöntuottaminen on vapaaehtoistyötä. Mutta mitään rahoitusta ei tarvita kun raha lopetetaan.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #19

Rahan käyttäminen ja siihen liittyvät toiminnot ja rakenteet ovat syvällä länsimaisessa taloudenpidossa, mistä yhteiskunnassakin on kysymys, että vaikuttaa, Margareta, kovin radikaalilta ajattelu, jossa rahan käytöstä luovuttaisiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Radikaalia ratkaisua tarvitaan!

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Onko kaikille saman suuruinen tuloksekkaasta valtion pidosta osoitettu kansalaispalkka radikaalia politiikkaa? ja pitääkö nimenomaan kyseessä olla radikaali politiikka? Eikö politiikassa riitä, että suhtaudutaan huolehtivasti ja huolella ihmisiin ja yhteiskuntaan?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Luojan luomakunta tuhotaan kiihtyvällä vaudilla! Raamatunkin mukaan Jumala luovutti vastuun ihmiselle.
Mitä jälkipolville jää? Mitä huomenna syödään? Rahaako?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Planet Earth - Amazing and Very Important.
(en saanut linkkinä, mutta maalaa niin löydät tarkoittamani videon)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Jos kommentoija #23 tosiaan on huolissaan maapallosta, suosittelen liittymään lukijakuntaani: Kristillinen filosofia, Elisa Kirja.

Toimituksen poiminnat