*

TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Kirjoitan tiimoilla Kristillinen filosofia. Meillä kaikilla on henki, elämä jatkuu...

Verotuksen koukeroista

  • Kirkko paketissa, parkkipaikka rakenteilla, taloja, infrastruktuuria.
    Kirkko paketissa, parkkipaikka rakenteilla, taloja, infrastruktuuria.

 

Verotus on ajankohtainen aihe kirjoittaa ja keskustella näin Jeesuksen syntymäjuhlan aikaan. Myös Helsingin Sanomat käsittelee verotusta Vieraskynä-palstallaan tänään (27.12.2016). Verotus on rahapotti, jonka valtio eli yhtenäinen laillinen hallintoalue kerää kansalaisiltaan tuottona yhteisiin kuluihin. Yleisesti ajatellaan, että veropotti on se raha ja rahoitus, jolla kaikki yhteinen hyvä tuotetaan. Blogistina en ole tutkiskellut valtion budjettiasiakirjaa, mikä tietenkin on puute tätä kirjoittaessani. Pitäisi varmaan tutkiskella.

Myös joulupukki on ajankohtainen aihe joulun aikaan. Joulupukki on ihmemies, joka tuo kaikille kilteille lapsille lahjoja. Sekä verotuksesta että joulupukista on olemassa kouriintuntuvia todisteita elämässä. Itse näin omin silmin joulupukin jouluaattona. Hieraisin tietenkin silmiäni roskienvientimatkalla, mutta totta se oli: joulupukkihan siinä oli. Oli tullut paikkakunnallemme autolla. Toivotin hänelle hyvää joulua.

On omat rajansa sillä, mitä kaikkea voi uskoa verotuksen tai joulupukin piikkiin. Mutta paljon se on, mitä voi uskoa. Jos näitä ei olisi, olisi mahdotonta uskoa tähän kaikkeen hyvään, mitä yhteiskunnassa on.

Verotuksella ja joulupukilla on joitakin eroja. Joulupukilta ei voi vaatia mitään, vaan pitää olla kiltti, jotta lahjoja voi saada. Verotus sen sijaan on raha, joka tavallaan käytetään moneen kertaan samaan tapaan kuin lottovoitto. Jos alkaa haaveilla vaikkapa tuhannen euron lottovoitosta, sen mielessään käyttää moneen kertaan. Samoin kansalaisina arvelemme veropotin riittävän hyvin sairaanhoitoon, terveydenhoitoon, lasten hammasrautoihin, kirjastoihin, vanhusten hoitopalveluihin, maanteihin, moottoriteihin, siltoihin, koulurakennuksiin, homesaneeraukseen, koulutukseen, yliopistokoulutukseen, kirkkolaitokseen, hallinnon palkkoihin, vaikka nämä paisuvat kuin pullataikina ikään, poliisiin, palokuntaan – toisin sanoen hyvinvointiyhteiskuntaan. Ja Suomen pankkiin. Ja kaikkeen siihen, mitä joku keksiä saattaa.

Mitä Jeesuksen aikaan verotuksella saatiin aikaan? Haluttiinko maksaa ehkä opettajien palkat, jotta lapset saisivat oppia (lukemaan ja laskemaan).

Joulupukin säkki on ehtymätön. Jokainen saa lahjoja. Viime vuosina on alkanut olla jo hieman lahjaähkyäkin, mutta koska uskotaan yleisesti, että kuluttamalla maamme pysyy pystyssä, kulutusjuhlaan ei voida puuttua.

Usko auttaa paljoon. Todella paljoon. Uskomme joulupukkiin, vaikka aikuisena niin ei sovi tehdä. Uskomme verotukseen.

Jeesuksen aikaan piti alkaa uskoa verotukseen. Ja nyt voimme todeta, että usko on auttanut paljoon.

Jeesuksen ajan jälkeen on uskoa vahvistettu muullakin kuin verotuksella. On Euroopan alueelle rakennettu mahtavia kirkkoja. Juuri mikään eurooppalainen (eikä suomalainenkaan) kaupunki ole syntynyt ilman kirkkorakennusta ja seurakuntatyötä.

Hämärissä ihmisten juuri asiaa havainnoimatta on hienon hienoja viitteitä siitä, että kaikki kiertää. Ihminen elämänkaaren alussa on elämänsä alussa, ihminen elämänkaarensa lopussa on astumassa tuntemattomaan – oman kiertonsa näkymättömään osaan. Vaatisi ehkä hienovaraista uskoa, uskoa niin.

Kaikki kiertää – myös raha.

Euroopassa väitetään olevan valtioilla valtavia velkoja. Velkavuori vain kasvaa. Mitä on velka? Velka on finanssipolitiikkaa. Myös raha kiertää. Velkarahan voi laittaa kiertämään ja sillä voidaan avustaa sitä verotustaakkaa, jolla kaiken hyvän saa.

Mutta uskokaapa myös se, että tarvitaan valvontaa ja valvontaviranomaisia. Pelkästään vaatimalla sitä tai tätä ei synny hyvää yhteiskuntaa, vaan kaikkeen kiertävästäkin rahasta huolimatta, pitää olla järjenkäyttöä. Ihmisen pitää olla hyvä ihminen, jotta voi uskoa ja että uskoo, pitää olla hyvä ihminen.

Miten uskon voi kieltää? Miten hyvinvointiyhteiskunnassa – sentään?

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kirkollisvero on yhä useampien suomalaisten mielestä se, josta on pakko luopua, että saa ruokaa, kun muut verot ovat jo tapissa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Miten se asia on mietitty? Samanlainen kuin yle-vero? Vai alkavatko suomalaiset itse kaivaa hautansa ja lukea loitsunsa kuin ennen kirkkoa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Biomassa on ongelmajätettä ja sen hävittäminen kuuluu esim. Riihimäelle.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #3

Uskonto on siis se asia, jonka avulla ihminen voi uskoa omaan arvokkuuteensa!?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #4

Ei ihminen ole mitenkään arvokas. Sen he ovat itse keksineet.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #5

Uskonnon piirissä puhutaan paljon ihmisen arvokkuudesta, lähimmäisistä ja lähimmäisenrakkaudesta. Moni ihminen uskoo siihen, mm. enemmistö suomalaisista.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola Vastaus kommenttiin #6

Uskontojen piirissä puhutaan ja toimitaan usein niin, ettei uskonnon oppien vastaisesti toimivat ihmiset koe lähimmäisenrakkautta. Esimerkiksi uskonnosta luopuvat ovat hyljeksittäviä ja vältettäviä. Joissain uskonnoissa taitavat kivet lennellä ja hengenlähtö on uhkana, jos erehtyy uskonnon opetuksista tai vielä pahempaa niitä uskaltautuu julkisesti arvostelemaan.

Uskoa ja rakastaa voi ilman pöhöttyneitä organisaatioita kuten kirkkoa. Viimeiset päivät ovat tänä vuonna menossa,jolloin voi irrottautua suomalaisten etujen vastaisesti toimivien kirkonmiesten ja -naisten elättämisestä vuonna 2017.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #7

Kristinuskon piirissä tosiaan järjestäytyneesti on organisoitu lasten hyväksyntä seurakunnan jäseniksi (kaste), nuorten ohjaaminen ja aikuistumisriitti (rippikoulu ja rippi), avioliiton pyhittäminen avioestetutkintoineen (vihkiminen ja kuulutukset) ja kuolleen ruumiin hautaan siunaaminen. Kirkko siis palvelee ihmisiä koko näiden elinkaaren ajalta. Lisäksi kirkolla on Jumalanpalvelus sunnuntaisin, virren veisuuta mm. kiittäville ja katuvaisille, neuvontaa, diakonityötä ja varmaan sellaistakin laupeudentyötä, josta ei näe julkisuudessa kaikkea.

Lyhyesti sanottuna kirkko tukee sivistyksellistä elämäntapaa. Sivistys lienee tarpeen täällä pohjoisilla perukoillakin. Ilman sivistystä ei olisi voitu rakentaa hyvinvointivaltiota, jossa nyt elämme.

Toimituksen poiminnat