TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Kirjoitan tiimoilla Kristillinen filosofia. Meillä kaikilla on henki, elämä jatkuu...

Asiahan ei minulle kuulu - opinahjot puntarissa

  • Kukkia kauppatorilla.
    Kukkia kauppatorilla.
  • Paljonko kello on?
    Paljonko kello on?
  • Vanhat merkit pitävät paikkansa.
    Vanhat merkit pitävät paikkansa.
  • Korttelit tunnetaan.
    Korttelit tunnetaan.
  • Aina riittää korjattavaa.
    Aina riittää korjattavaa.
  • Mikähän vekotin tuokin.
    Mikähän vekotin tuokin.

 

Opinahjot peruskoulusta lukioon, ammattikoulusta ammattikorkeakouluun ja korkeakouluista yliopistoihin ovat osana yhteiskuntaamme. Näin on siitä huolimatta, että korkeakoulutukseen päässeet ihmiset pitävät omana aikanaan opinahjoaan omana keitaanaan ja vaikutuskenttänään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa valitut päättäjät, keitä säännöstöjen mukaan ovatkaan, muotoilevat ne pelisäännöt, joita opinahjoissa noudatetaan. Opinahjot ovat rakenteeltaan käytännön syistä melko hierarkkisia. Tämä on välttämätöntä, jotta järkeviä oppimis- ja tutkimustuloksia voidaan saavuttaa.

Nuoret ihmiset, jotka hakevat elämässään suuntaa, ovat löytäneet opinajossaan pitkäksi aikaa kiintopisteen. Korkeakouluissa on myös vakituista henkilökuntaa, opettajia ja professoreita omilla virkapaikoillaan ja virkanimityksineen, mitä heillä onkaan. Yhtä kaikki – nämä opinahjot valmistavat ihmisiä elämäänsä varten ja yhteiskuntaa varten. Opinahjot eivät voi olla täysin irrallisia viihtymisyksilöitä erillään muusta yhteiskunnasta.

Opiskelun aikana oppilas voi monella tavalla oriennoitua yhteiskuntaan ja myös tulevaan työelämäänsä esimerkiksi tekemällä työtä opiskelun lisäksi tai suorittamalla tutkimusprojektejaan.

Myös professoreiden ja muiden opinahjoissa työskentelevien ihmisten tulisi peilata omaa toimintaansa siihen, miten se palvelee muuta yhteiskuntaa.

Luovilla ihmisillä saattaa helposti olla suurisuuntaisia ajatuksia ja ideoita, joita kukkii yhteisössä. Ideat möyhentyvät järjestelmän rattaissa, osa ideoista putoaa ja osasta hioutuu toimintakelpoisia toteutettavaksi saakka.

Onko yliopistoilla ja korkeakouluilla toimintaideanaan olla opinahjoja vai onko ne ideahautomoita – varmaan molempia. Osa oppimis- ja tutkimusprosesssia lienee se, että hyväksytään yhteiskunnan antamat pelisäännöt, jotta tuo palvottu keidas ei karkaisi yhteiskunnasta kokonaan. Tämä on vaikea haaste opinahjoille ja haasteen tuottamat kaiut kuuluvat opinahjojen ulkopuolellekin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat