TarjaKaltiomaa Asioilla on tapana järjestyä. Kirjoitan tiimoilla Kristillinen filosofia. Meillä kaikilla on henki, elämä jatkuu...

Robottien jälkeläiset?

  • Robotit tulevat halusimmepa tai emme.
    Robotit tulevat halusimmepa tai emme.

 

Luinpa paikallislehdestä (Länsiväylä 20.- 21.8.2016) jutun robottien etenemisestä jälleen. Olen hieman vanhanaikainen ja sanon maailmaamme luomakunnaksi. Luomakunnassa ihminen etenee kulttuurisessa evoluutiossa, eläimet evoluutiossa ja insinöörit tekevät omaa teknistä evoluutiotaan. Kohta ihmisparkojen pitää hypätä linja-autoon, jossa ei ole kuljettajaa. Tämä ei ehkä tekniikan tohtoreiden mielestä ole kovin kummallista vaan se on heille riemuvoitto. Taas myydään kalliita laitteita, joissa heillä ehkä on valmistajafirmassa osakkeita ja he saavat siitä tuloa. Oma leipä on turvattu.

Yhteiskunnallisesti olemme noin sata vuotta eläneet ihmisinä siinä uskossa, että ihmisen elääkseen pitää tehdä työtä. Samaan aikaan noin sadan vuoden aikana ihmisten määrä maapallolla on kasvanut jyrkässä käyrässä melko suureksi.

Nykyään televisio-ohjelmien juontajat piiskaavat poliitikkoja hankkimaan ihmisille työpaikkoja.

Oma käsitykseni työnteosta on sellainen, että ihminen, yritys tai muu yhteisö, jolla on rahoitusmahdollisuuksia teettää työtä ihmisillä silloin, kun joku työ vaatii tekijöitä. Silloin kohtaavat tarve, rahoitusmahdollisuudet ja työn tekijät, jolloin syntyy jotakin konkreettista tulosta, kuten rakennuksia, laitteita, teitä, palveluita jne.

Ihmislaji on biologinen nisäkäslaji tässä maapalloksi kutsumassamme maailmassa. Ihmiset rakastuvat ja heille syntyy lapsia. Näistä lapsista kasvaa aikuisia, jotka saavat aikuisen mahdollisuudet elämässään. Sellaisia kaikki nykyisetkin ihmiset ovat. Ihmisellä tavallisesti on isä ja äiti.

Ajattelemmeko siis, että meidän lapsemme tulevaisuudessa olisivat ihmisiä, joilla ei enää olekaan työn tekemisen velvoitusta?

Mielestäni hyvän elämän ainekset ovat ihmisillä nykyään käsin kosketeltavassa muodossa jo olemassa.

Meillä on ihmisiä, jotka mielellään opiskelevat ja tekevät töitä.

Meillä on tietokoneita.

Tulevaisuudessa töitä ei ehkä riitä kaikille.

Meillä on melkein automatisoidut pankkipalvelut.

Kansalaispalkka ratkaisisi monta ongelmaa.

Ihmisillä olisi rahaa päivittäiseen elämiseensä. Jos tarvitsee enemmän rahaa kuin kansalaispalkka on, voi omalla työllään saavuttaa paremmat tulot, kun luovasti kehitetään edelleen rahoituspalveluita.

Tarvitsemme tavoitteeksi elämässä hyvän elämänlaadun. Hyvä elämänlaatu ei ole kiinni siitä, että olemmeko rikkaita ihmisiä, vaan vaatimattomillakin tuloilla siihen voi päästä.

Tekniikan etenemistä ei ehkä helposti voida pysäyttää. Muukin evoluutio ehkä etenee. Kehitys jatkuu. Tarvitsemme hyvää tahtoa ja taitoa ratkaista nykyisiä ongelmia ihmisten osalta ilman, että syntyy kaaosta tai liikaa ahnehdintaa ja kateutta. Hyvää yhteistyötä ja neuvonpitoa, jotta elämänlaatu pysyy hyvänä tai paranee ja että maailmamme kehitys hyvällä tavalla voi jatkua.

Jo nykyään robotiikalla ja roboteilla tehdään paljon rahaa. Ihmisten työttömyys on lisääntynyt. Tarvitaan yhteisymmärrystä jakaa hyvinvointia edelleen kaikille ja sitäkin puolta yhteiskunnassa voidaan kehittää nykyisestä tilanteesta paremmaksi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Silloin kohtaavat tarve, rahoitusmahdollisuudet ja työn tekijät, jolloin syntyy jotakin konkreettista tulosta, kuten rakennuksia, laitteita, teitä, palveluita jne."

Avainsana tuo rahoitusmahdollisuudet. Työntekijät ja tarve meillä jo on plakkarissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tarpeelliset työt voi jakaa niin, että töitä riittää kaikille. On arvioitu, että kivikaudella töitä tehtiin noin kolme tuntia päivässä.
Mutta paljon vähemmällä luomakunnan kuluttamisella tultaisiin hyvin toimeen.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Yhteiskunnallisessa mielessä työn tekemisen lisäksi saattaisi olla kehittämisen varaa myös rahoitusajattelussa. Olen aiemmissa blogikirjoituksissanikin tuonut esille ajatusta, että rahoittaminen voisi olla muutakin toimintaa kuin verotusta ja lainanantoa. Tämä ajatuksena tuntuu olevan vaikea sulattaa. Hyvä yhteiskunta tuottaa arvoa, jota voitaisiin muuntaa tarpeeseen käytettäväksi rahoitukseksi luovasti. Samalla kuitenkin on tärkeää kiinnittää huomiota myös verotukseen ja lainoittamiseen sekä ekologisuuteen ja materiakierrätykseen.

Toimituksen poiminnat